Kansalaisjärjestöt, poliitikot ja kansalaiset ovat pitkin syksyä pyrkineet vakuuttamaan hallitusta kehitysyhteistyöleikkausten järjettömyydestä ja haitallisuudesta. Jopa YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon kritisoi painavin sanoin Suomen leikkauslinjaa vieraillessaan Helsingissä 9.12. Pääsihteeri kehotti Suomea pitämään sitoumuksensa ja panostamaan kehitysyhteistyöhön, jolla aidosti vaikutetaan maailman globaalien ongelmien alkulähteisiin.Hallituspuolueet päättivät kuitenkin viitata kintaalla vaatimuksille päätöstensä kohtuullistamisesta ja globaalin vastuun kantamisesta. Kansalaisjärjestöiltä ja monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä leikataan leijonanosa – leikkuriin joutuivat muun muassa YK-järjestöt, kuten UNEP ja Unicef.Tilastokikkailu näyttääkin olevan hallitukselle tärkeämpää kuin toimiva, määrätietoinen ja vastuullisesti tehty kehitysyhteistyö. Finnfundin rahoituksen kasvattamista 130 miljoonalla eurolla perusteltiin sillä, että kehitysrahoituslaitoksen kautta käytetyt varat voitaisiin tilastoida sijoitukseksi, ei menoksi, ja näin valtionvelka kasvaisi vähemmän.Tilastokeskus ilmoitti 2.12., että hallituksen esittämä näkemys on virheellinen. Tilastokeskuksen mukaan Finnfundin rahoitus kirjataan muiden tavoin menoksi, ei siis sijoitukseksi. Vastareaktiona Tilastokeskuksen linjaukseen ulkoministeriö ilmoitti heti seuraavana päivänä valmistelevansa ”vaihtoehtoisen tavan tukea kehitysmaihin suuntautuvia investointeja”.Olennaista ei siis vaikuta olevan se, mitä kehityspolitiikalla tehdään tai saadaan aikaan kehitysmaissa, vaan se, että rahoituksen painopistettä saadaan siirrettyä kansalaisyhteiskunnan toimijoilta kohti yksityistä sektoria. Yksityisen sektorin saaminen mukaan kehitysyhteistyöhön on varmasti osaltaan hyväkin kehityskulku, mutta sen ei tulisi tapahtua kurjistamalla kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia.Tänä jouluna minulla onkin vain yksi toive joulupukille: Toivon, että ensi vuonna ne skeptisemmätkin päättäjät ymmärtäisivät, että meillä on sekä velvollisuus että mahdollisuus osallistua maailman köyhimpien tukemiseen. Taloudellisesti niukkoina aikoina punnitaan päättäjien arvot tavallistakin tiukemmin – toivottavasti ensi vuonna saamme nähdä suoraselkäisiä, vastuullisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä numeroilla kikkailun sijaan.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
