Avoin kirje on osoitettu Australian pääministerille, mutta sen viesti on tarvittaessa yleispätevä.Kirjoittaja Ian Smillie antaa selkeät ohjeet kehitysyhteistyön alasajoon ja sulauttamiseen maan muihin ulkopoliittisiin ja kaupallisiin intresseihin — kehitysministerin (mielellään naispuolinen, vaihda riittävän usein) valinnasta kansalaisjärjestöjen ja ajatushautomojen kyykyttämiseen (rankaise muutamia, tuhoa kattojärjestö, kyllä ne muut oppivat olemaan mieliksi).Smillie vakuuttaa, että kylmällä toiminnalla saa kyllä pidettyä suuren, tietämättömän yleisön hallituksen puolella ja rahankipeät järjestöt pyörimässä takaovella kuin nälkäiset kissat.Teksti on hauska ja hyvin kirjoitettu, mutta samaan aikaan karmiva. Se kuvaa todellisuutta Kanadassa. Satiiria lukiessa on vaikeaa olla miettimättä, että jos asenteet Suomessa kovenevat, niin tässäpä on oikeasti hyvät, kädestä pitäen kuljettavat ohjeet mahdolliselle kehitysapua vastustavalle pääministerille tai kehitysministerille — tai ulkoministerille, jonka salkkuun yhdistetään kehitysyhteistyö niin kuin Norjassa äskettäin tehtiin.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
