Maailmassa, jossa valtiot kilpailevat kumppanuuksista nopeasti kasvavien maiden kanssa, Suomen ei kannata vapaaehtoisesti purkaa vuosikymmenten aikana rakennettuja suhteitaan kehittyvien valtioiden kanssa, muistuttaa suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo.
Talouskasvu on tulevaisuudessa nopeinta globaalissa etelässä koko maailman mittakaavassa. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan monissa Euroopan maissa kasvu jää vuonna 2031 noin yhden prosentin tasolle, kun taas Afrikassa vain harvan valtion talouskasvu jää alle kolmen prosentin. Esimerkiksi Etiopiassa talouskasvu on tulevina vuosina jopa 7–9 prosenttia.
Suunta ei ole muuttumassa tulevaisuudessakaan. Yli 85 prosenttia maailman väestöstä asuu ja kaksi kolmesta valtiosta sijaitsee globaalissa etelässä. Toisin sanoen: kehittyvien maiden merkitys kasvaa niin taloudessa kuin kansainvälisessä politiikassa.
”Olemme valtavan maailmanpoliittisen murroksen keskellä. Tässä historian taitekohdassa Suomen kannattaa katsoa neljää vuotta pidemmälle. Kuten tasavallan presidentti Alexander Stubb on usein peräänkuuluttanut, globaalin etelän valtiot tulevat päättämään maailman suunnan ja Suomen tulisi siksi rakentaa ja syventää suhteitaan näihin maihin”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Pienelle maalle vuosikymmenten aikana rakennettu luottamus on taloudellinen voimavara, jota on hidasta rakentaa mutta nopea menettää.
”Kehitysyhteistyön ensisijaisena päämääränä on vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Suomen tulee tukea kehitysyhteistyöllä kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja yhteisöjä sekä sitoutua tukemaan hauraita maita, joissa ei ole välittömästi kaupallisia mahdollisuuksia. Pitkällä aikavälillä yhteiskuntien kehittyminen mahdollistaa myös kaupallisia suhteita – tämän olemme huomanneet Vietnamista Keniaan”, sanoo Fingon kehityksen ja innovaatioiden asiantuntija Mika Välitalo.
”Kehitysyhteistyö on erinomainen keino vahvistaa instituutioita, osaamista ja markkinaolosuhteita, joiden varassa sekä globaalin etelän valtioiden kehitys että taloussuhteet Suomen ja näiden maiden välillä voivat rakentua. Jos Suomi haluaa kehitysyhteistyöltä enemmän kauppaa ja investointeja, miksi samalla leikataan juuri niitä rakenteita, joiden varaan tällaiset tulokset pohjautuvat?” Välitalo lisää.
Vietnam on yksi esimerkki maasta, jonka kanssa Suomi teki pitkään kehitysyhteistyötä, ja nyt yhteistyössä on siirrytty kauppasuhteisiin. Ulkoministeriöstä on kerrottu, että kauppasuhteissa on hyödynnetty kehitysyhteistyöllä syntyneitä verkostoja ja kontakteja. Myös kehitysyhteistyön avulla rakennettu maine on avuksi.
Ulkoministeriö julkaisi syksyllä kauppaa ja kehitystä tarkastelleen raportin. Se toi esiin, että leikkaukset kehitysyhteistyöstä uhkaavat rapauttaa Suomen kauppasuhteiden edistämistä ja rakentamista. Lisäksi viime syksynä ulkoministeriön julkaisemassa muistiossa todettiin, että Orpon hallituksen kehitysyhteistyöleikkaukset ovat olleet vastoin Suomen kaupallisia intressejä.
Samaan aikaan kehityspolitiikka on järkevää ja kustannustehokasta talouspolitiikkaa: kriisien ennaltaehkäiseminen tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin niiden ratkominen jälkikäteen. Jokaisella vakautta ja konfliktien ehkäisyä edistäviin toimiin käytetyllä dollarilla voidaan IMF:n tutkijoiden mukaan säästää jopa yli satakertaiset konfliktien aiheuttamat kustannukset. On myös arvioitu, että ilmaston lämpeneminen yhdellä asteella maksaa huimat 20 prosenttia globaalista BKT:sta.
Talouteen, turvallisuuteen ja vaikutusvaltaan liittyvien toissijaisten etujen lisäksi Fingo muistuttaa kehitysyhteistyön ensisijaisesta merkityksestä.
”Suomen julkinen alijäämä on tärkeä ongelma, mutta vielä merkittävämmät ongelmat ovat globaaleja: ilmastonmuutos, luontokato, köyhyys ja eriarvoisuus sekä konfliktien perimmäiset syyt. On älytön ajatus, että voisimme ratkaista globaalihaasteita ilman globaalia etelää: valtaosaa maailman ihmisistä ja valtioista. Kehitysyhteistyö – paino sanalla yhteistyö – on erinomainen keino ratkaista näitä globaaleja ongelmia yhdessä”, Fingon Nalbantoglu toteaa.
Varsinaisella kehitysyhteistyöllä rahoitetaan monenkeskistä järjestelmää. Näin ollen mittavat leikkaukset varsinaisesta kehitysyhteistyöstä kohdistuisivat myös esimerkiksi YK-järjestöihin.
Suomi on ollut pienenä valtiona perinteisesti vahva monenkeskisyyden kannattaja. Esimerkiksi tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi YK:n yleiskokouksen puheenvuorossaan: ”Meidän kaikkien tulisi olla monenkeskisyyden vankkoja puolustajia. Koko ihmiskunnan kannalta se on paras vaihtoehto.”
Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hyvärinen muistuttaa, että YK:n tehtävänä on muun muassa ylläpitää rauhaa ja turvallisuutta sekä aikaansaada yhteistyötä esimerkiksi ihmisoikeuksien edistämiseksi.
”Rahoituksen vetäminen YK:n päämäärien edistämiseltä ja YK-järjestöiltä ei ole monenkeskisyyden puolustamista. Se on monenkeskisen järjestelmän romuttamista”, Hyvärinen sanoo.
Ota yhteyttä:
Ilmari Nalbantoglu
johtaja, vaikuttaminen, Fingo, p. 050 317 6693, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Mika Välitalo
asiantuntija, kehitys ja innovaatiot, Fingo, p. +358 50 317 6735, mika.valitalo@fingo.fi
Anna Hyvärinen
asiantuntija, vaikuttaminen, Fingo, p. 050 317 6744, anna.hyvarinen@fingo.fi
