Perussuomalaiset esittävät leikkauslistassaan kehitysyhteistyön lopettamista kokonaan. Ehdotus koskee varsinaista kehitysyhteistyötä, jonka määrärahat ovat ensi vuonna 483 miljoonaa euroa.
Käytännössä perussuomalaisten esitys tarkoittaisi sitä, että Suomi lopettaisi tuen kansalaisjärjestöille ja kahdenvälisen kehitysyhteistyön. Lisäksi Suomen rahoitus YK-järjestöille romahtaisi.
Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista rahoitetaan kehitysyhteistyötä, humanitaarista apua ja rauhanvälitystä. Perussuomalaisten tiedotustilaisuuden perusteella humanitaarista apua tehtäisiin harkinnanvaraisesti.
Vaikka perussuomalaiset yrittävät kehystää kehitysyhteistyön toissijaiseksi menoksi, kehityspolitiikka on ulkoministeriön mukaan tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
”Maailmamme on keskinäisriippuvainen. Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle maailman vakaus, toimiva sääntöpohjainen järjestelmä ja kansainväliset kumppanuudet ovat ratkaisevan tärkeitä. Emme voi käpertyä yksin pohjolaan kuin perunakellariin. Kehitysyhteistyö on alati tärkeämpi ulkopolitiikan työkalu”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Kaksi kolmesta valtiosta sijaitsee globaalissa etelässä. Yli 85 prosenttia maailman asukkaista elää näissä maissa. Kehitysyhteistyö on keino rakentaa suhteita globaalin etelän valtioihin, joiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa niin kansainvälisessä politiikassa kuin taloudessa.
Fingo painottaa, että eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen kaltaiset kysymykset, joita kehitysyhteistyöllä ratkotaan, ovat ihmiskunnan yhteisiä ongelmia. Niiden vaikutukset heijastuvat monin tavoin myös Suomeen.
Kehitysyhteistyön ensisijainen tehtävä on eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen. Sillä ehkäistään myös konflikteja ja edistetään muun muassa pandemioiden torjuntaa. Esimerkiksi tänä vuonna Afrikan mantereen valtiot ovat kohdanneet poikkeuksellisen rajusti levinneen Ebola-epidemian samaan aikaan, kun kansainvälistä terveysrahoitusta on leikattu rajusti.
”Perussuomalaiset perustelevat säästöjä tulevien sukupolvien edulla, mutta me kysymme, minkälaisen maailman he aikovat jättää tuleville sukupolville? Haluavatko perussuomalaiset maailman, joka kärsii pandemioista, konflikteista ja köyhyydestä? Me emme ja tuskin haluaa Suomen kansakaan. Kehitysyhteistyö on yksi työkalu rakentaa toisenlaista, kestävämpää tulevaisuutta”, sanoo Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hyvärinen.
Ulkoministeriön mielipidemittauksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä. Vielä suurempi osuus, 80 prosenttia, arvioi köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen maailmassa vähintään melko tärkeäksi.
”Kehitysyhteistyön ydin on pysyvä. Ellemme tue vaikeimmassa asemassa olevia, mitä järkeä on olla ihminen? Meillä on kyky toimia yhteisen hyvän puolesta, ja juuri sitä maailma nyt tarvitsee. Yhteisvastuu on avain kestävään tulevaisuuteen”, sanoo Fingon Ilmari Nalbantoglu.
Lisätiedot:
Ilmari Nalbantoglu
johtaja, vaikuttaminen, Fingo, p. 050 317 6693, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Anna Hyvärinen
asiantuntija, vaikuttaminen, Fingo, p. 050 317 6744, anna.hyvarinen@fingo.fi
Faktantarkastus perussuomalaisten tiedotustilaisuudesta:
”Kehitysyhteistyö on tehotonta”
Ulkoministeriön tulosraportit ja riippumattomat evaluaatiot todentavat, että kehitysyhteistyö on tuloksellista ja vaikuttavaa. Esimerkiksi järjestöjen kehitysyhteistyö on evaluaatioiden mukaan tuloksellista ja tavoittaa yhteisöjä, jotka jäisivät muuten tuen ulkopuolelle.
Kehitysyhteistyön tuloksia löytyy esimerkiksi ulkoministeriön ja Fingon verkkosivuilta.
Esimerkinomaisesti yksi tulos: Vuosina 1994–2022 noin 5,4 miljoonaa etiopialaista pääsi Suomen ja Etiopian yhteistyön turvin puhtaan veden piiriin omissa yhteisöissään.
”Kehitysyhteistyö ohjautuu monesti korruptioon”
MTV Uutisten ulkoministeriöltä saamien tietojen mukaan kehitysyhteistyövaroja on peritty takaisin 1,3 miljoonan euron edestä vuosilta 2020–2025. Noina kuutena vuotena Suomen varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat olivat noin 4 miljardia euroa. Eli väärinkäytöksien osuus määrärahoista oli 0,03 prosenttia.
Ulkoministeriön mukaan 1,3 miljoonasta eurosta on saatu perittyä takaisin 97 prosenttia.
Väärinkäytöksiä ei tietenkään tulisi tapahtua. Kehitysyhteistyötä tehdään usein hauraissa oloissa, joka lisää väärinkäytösten riskiä. Varojen takaisinperintä on kuitenkin samaan aikaan osoitus siitä, että valvonta toimii.
Kehitysyhteistyö on seuratumpaa, raportoidumpaa ja arvioidumpaa kuin useimmat muut Suomen valtiolliset toiminnot.
