Fingon julkaisema Eettisen kehityssanaston opas on herättänyt keskustelua. Kerromme tässä blogissa tarkemmin, mistä oppaassa on kyse ja oikaisemme väärinkäsityksiä.
Opas esittää suosituksia
Eettisen kehityssanaston opas ei kiellä tai pyri kieltämään minkään termin käyttöä – mutta se sisältää suosituksia perustelujen kera.
Kyseessä on nimenomaan opas, eikä kielenkäyttöä koskeva ohje. Oppaassa todetaan: ”Tärkeintä ei ole virheetön kielenkäyttö, vaan aito pyrkimys oppia ja ymmärtää kielessä ja sen rakenteissa piileviä ongelmia.”
Oppaassa on luokiteltu termejä kolmeen kategoriaan:
- Yhdeksän käsitettä on luokiteltu kategoriaan Lakkaamme käyttämästä, joka määritellään seuraavasti: Nämä ovat termejä, joiden käyttämistä vältämme.
- Kymmenen termiä on luokiteltu kategoriaan Herättää kysymyksiä. Se määritellään näin: Nämä ovat termejä, jotka herättävät kriittisiä kysymyksiä, mutta joiden käyttäminen voi silti olla tarkoituksenmukaista.
- Kolmantena on kategoria Vaihtoehtoinen ilmaisutapa (36kpl). Se määritellään: Nämä ovat ilmauksia, joita voi käyttää korvaamaan sellaisia termejä, joiden käyttämistä pyrimme välttämään.
Lakkaamme käyttämästä -kategorian me-muodolla viittaamme kielen käyttäjinä ensisijaisesti itseemme. Toivomme kuitenkin, että oppaan suositukset saavat kenet tahansa siihen tutustuvan pohtimaan kielenkäytön ja sanojen merkitystä laajemminkin.
Opas on tarkoitettu ensisijaisesti kehitysyhteistyön parissa työskenteleville järjestöille, mutta se on hyödyllinen myös muille aiheesta kiinnostuneille. Suosittelemme kaikkia kiinnostuneita tahoja tutustumaan oppaaseen.
Opas haluaa herätellä ajatuksia
Maailma ja sen rakenteet ovat eriarvoisia. Tämä ilmenee myös kehitysyhteistyön sanastossa. Opas laadittiin, koska kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt tunnistivat tarpeen tarkastella kieleen linkittyvää eriarvoisuutta.
Idea kielen tarkastelusta ei ole Fingon tai sen jäsenjärjestöjen keksimä. Kehitysyhteistyön kieltä on tarkasteltu kriittisesti vuosikausien ajan eri puolella maailmaa. Esimerkiksi Maailmanpankki päätti jo vuonna 2016 luopua jaottelusta kehittyneisiin maihin ja kehitysmaihin World Development Indicators -julkaisussaan.
Eettisen kehityssanaston oppaan tavoitteena on herätellä ajatuksia seuraavista kysymyksistä: Millaista todellisuutta luomme sanoilla? Minkälaisia valta-asetelmia termeihin liittyy? Onko niiden kuvailema tarina reilu ja rehellinen?
Esimerkiksi käsite kehitysapu ei kuvasta nykytodellisuutta rehellisesti. Oppaassa perustellaan: Termi rakentaa tarinaa aktiivisesta auttajasta ja passiivisemmasta avunsaajasta. Todellisuudessa kehitysyhteistyötä tehdään sananmukaisesti nimenomaan yhteistyössä. Lisäksi termi jättää huomiotta olosuhteiden taustalla vaikuttavat rakenteelliset ongelmat.
Sen sijaan esimerkiksi humanitaarisen avun kohdalla oppaassa todetaan, että se on totuudenmukainen ilmaisutapa: Humanitaarisessa kriisissä kyse on hädänalaisessa tilanteessa olevista ihmisistä ja yhteisöistä, jotka tarvitsevat hätäapua. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi termi ”tuki” ei ole aina riittävän vahva kuvastamaan todellisuutta.
Kieli ja sen käyttötavat muuttuvat jatkuvasti, ja sanojen merkitykset riippuvat myös asiayhteydestä. Oppaan sisältöjä tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti. Käymme mielellämme kriittistä keskustelua oppaan sisällöistä.
Osa jatkumoa
Eettisen kehityssanaston opas on tehty Fingon ja sen jäsenjärjestöjen yhteistyönä. Kaksi aihetta tuntevaa asiantuntijaa osallistui sisältöjen kommentointiin, ja oppaan laadinnassa on käytetty tukena useita kansainvälisiä kehityksen sanastoa käsitteleviä julkaisuja.
Opas on jatkumoa Eettisen kehitysviestinnän ohjeille, jotka julkaisimme vuonna 2024. Ohjeiden laadinnassa painotettiin globaalissa etelässä tuotettua lähdemateriaalia.
Myös oppaan kustannukset ovat herättäneet epäilyksiä 100 000 euron hintalapusta ja uuskielikonsultin käytöstä. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa.
Oppaan kokonaiskustannus oli noin 5 000 euroa. Se sisältää asiantuntijamme työtunnit mukaan lukien aiheeseen perehtymisen, työpajojen järjestämisen, oppaan luonnostelun, viimeistelyn ja siihen liittyvän viestinnän sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden kommentointipalkkiot ja taittotyön.
Onko kehitysyhteistyö tuloksellista?
Oppaan julkaisu on kirvoittanut kehitysyhteistyötä vastustavia argumentteja.
Kauppalehden kommentissa väitettiin, että kehitysyhteistyöllä ei saavuteta tuloksia. Esimerkiksi ulkoministeriön kehityspolitiikan tulosraportit ja riippumattomat evaluaatiot kumoavat väitteen. Ne osoittavat, että kehitysyhteistyö on tarkoituksenmukaista ja tuottaa tavoiteltuja tuloksia.
Kaikki keskustelu kehitysyhteistyöstä on tervetullutta, mutta toivomme sen pohjautuvan faktoille.
Kehitysyhteistyölle on eriarvoisten rakenteiden maailmassa valtavasti tarvetta. The Lancet -lehden tutkimuksen mukaan länsivaltojen kehitysyhteistyöleikkausten jatkuminen nykytahdilla voi aiheuttaa yli 9 miljoonan ihmisen kuoleman. Heistä 2,5 miljoonaa on alle 5-vuotiaita.
Kehitysyhteistyön tärkein päämäärä on eriarvoisuuden ja köyhyyden poistaminen. Samalla se on Suomenkin edun mukaista. Kehitysyhteistyö on työkalu, jolla luomme vakaampaa maailmaa, ja edistämme niin kauppasuhteita kuin Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa. Suomi ei esimerkiksi pääse YK:n turvallisuusneuvostoon vain naapurimaidemme äänillä.
Ulkoministeriön tuoreessa raportissa tuodaan esiin, että leikkaukset kehitysyhteistyöstä uhkaavat rapauttaa kauppasuhteiden edistämistä ja rakentamista.
Länsimaiden tekemät valtavat leikkaukset kehitysyhteistyöhön ovat luoneet tilanteen, jossa vanhaa systeemiä on sekä tarpeellista että järkevää ravistella sekä uudistaa. Tätä keskustelua ei tule kuitenkaan käydä mielikuvilla, vaan faktoihin nojaten ja kumppaneita kuullen – se on Suomen edun nimissä tärkeää.
