Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo puolueen tiedotteessa, että noin 40 prosentin leikkaukset kehitysyhteistyömäärärahoihin ovat kohtuuttoman rajut ja uhkaavat halvaannuttaa kehitysyhteistyön.”Leikkaukset voi konkretisoida esimerkiksi siten, että Suomen päätöksen seurauksena 80 000 lasta ei pääse kouluun, 30 000 lasta ei saa riittävää ravintoa ja arviolta ainakin sata suomalaista järjestösektorin työntekijää jää työttömäksi.””Vastuu toisista ihmisistä ei pysähdy valtioiden rajoille. Voimme samaan aikaan sekä korjata Suomen ongelmat että kantaa globaalia vastuuta. Se ei ole kiinni rahasta, se on kiinni poliittisesta tahdosta.””Samalla kun kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikataan 49 miljoonaa, muutetaan apuluontoisesta kehitysyhteistyöstä 130 miljoonaa lainaksi ja Finnfundin pääomittamiseen. Kokoomuksen ministeri Toivakan johdolla Suomen kehitysyhteistyön painopiste siirtyy köyhyyden vähentämisestä suomalaisten yritysten vienninedistämiseen.”Vetoomus on osoitteessa www.pelastetaankehitysyhteistyo.fi.
Kaakkoisaasialainen kansalaisyhteiskunta sotilasjuntan kourissa
Vaikka Myanmarin kansalaisyhteiskunta kohtaa useita päällekkäisiä riskejä, osana laajempaa vastarinta- ja demokratialiikettä se edistää ruohonjuuri- ja osin osavaltiotasolla paikallisyhteisöjen omavaraisuutta ja kriisinkestävyyttä valmistautuen sotilasvallan jälkeiseen aikaan, kirjoittavat Siemenpuu-säätiö ja sen myanmarilaiset kumppanit.
