Kyläläiset osoittavat mieltään maakaappauksia vastaan ja vaativat maitaan takaksin kiinalaiselta lomakylältä. Kuva: Tove Selin Kuva: Kyläläiset osoittavat mieltään maakaappauksia vastaan ja vaativat maitaan takaksin kiinalaiselta lomakylältä. Kuva: Tove Selin

Alkuperäiskansat ahdingossa Mekongilla

Suomessa ollaan vihdoin ratifioimassa alkuperäiskansojen maaoikeudet takaavaa ILO 169 -sopimusta, mutta Aasiassa alkuperäiskansat saavat pelätä olemassaolonsa puolesta erityisesti maakaappausten takia.

Teksti: Tove Selin

Äskettäisesssä Kepa Mekongin jäsenjärjestötyöpajassa Koh Kongissa Kambodzhassa keskusteltiin vilkkaasti yritysvastuusta sekä maa- ja luonnonvarakysymyksistä.Saimme myös kuulla Kambodzhan alkuperäiskansoihin kuuluvan bunong (p’nong) -kansan edustajan Plang Sinin vetoomuksen: jättäkää meidät rauhaan kehityshankkeiltanne! Herra Sin oli tullut työpajaan Lähetysseuran kumppanin (International Coordination of Cambodia) ICC:n kautta Mondulkirin maakunnasta. Bunong-kansa on vuosituhansia elänyt metsästä: keräily ja viime aikoina myös kaskiviljely ovat kansalle merkittäviä elinkeinoja. Cashew-pähkinät, pippuri ja kahvi ovat viljelijöiden suosiossa mutta aina sadonkorjuun aikaan niiden hinnat ovat laskeneet. Ilmeisesti kyseessä on ollut markkinoiden saturaatio, samaa tuotetta on tarjolla liikaa.Ulkomaiset, lähinnä kiinalaiset ja vietnamilaiset, yhtiöt ovat viime vuosina kaataneet metsää Mondulkirissa erilaisten plantaasien tieltä ja siten tuhonneet bunong-kansan kulttuuria. Maakaappaukset ovat Kambodzhassa jo niin vakavia, että valtio on haastettu niistä kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Myös Suomessa Changemaker kampanjoi maakaapauksia vastaan.Kepan työpajassa esiteltiin yhteisölähtöistä ekoturismihanketta yhtenä vaihtoehtona alueen kehittämiseen. Herra Sin halusi kuitenkin kertoa, etteivät he halua alueelle edes ekoturismia, sillä metsät häviävät nyt kovaa vauhtia ja he pelkäävät kulttuurinsa katoamista. Hän kuitenkin toivoo, että ostaisimme heidän tuotteitaan.***Alkuperäiskansojen oikeuksia vaarantaa tällä hetkellä myös Maailmanpankin varotoimenpiteiden heikennys. Sen on pelätty jättävän kehitystä koskevat päätökset yksin valtioiden harkinnan varaan. Maailmanpankki ajaa heikennystä päästäkseen tasoihin uusien kehitysrahoittajien kanssa – myös sellaisten, jotka eivät ihmisoikeukista tai ympäristönsuojelusta piittaa.Useissa maissa kansalaisjärjestöt ovat kieltäytyneet edes tulemasta pankin konsultaatioihin tai vallaanneet ne omilla sloganeilla varustetuin kyltein.Pari viikkoa sitten kansalaisjärjestöt Aasiassa laativat omat kriteerit, joilla rahoitusta saa antaa eri kehityshankkeisiin. Nyt tähän People’s Safeguards -vetoomukseen pyydetään allekirjoituksia ympäri maailman. Lisätietoja vetoomuksesta saa Bank Information Centerin Aasian koordinaattori Jelson Garcialta: jgarcia@bicusa.org