Ajankohtaista

Uskotko ihmisten oikeuteen osallistua ja vaikuttaa?

Jos vastasit kyllä, allekirjoita Civic Charter! Se on kansalaisjärjestöjen yhdessä laatima globaali asiakirja, jolla puolustetaan meidän jokaisen oikeuksia yhdistyä, kokoontua ja ilmaista kantamme.

Vain 9 maassa ihmiset voivat vapaasti vaikuttaa ja toimia

CIVICUS on julkaissut uuden sivuston: Monitorin, jonka avulla voi seurata kansalaisyhteiskunnan tilaa eri puolilla maailmaa. Keräämänsä seurantatiedon avulla CIVICUS on myös luokitellut maat suljetuista avoimiin.

Kehitysyhteistyössä yritykset, yhteistyö ja avoimuus ovat trendisanoja

Kestävän kehityksen tavoitteet haluaisivat ohjata koko maailmaa parempaan suuntaan. Käytännön kehitysyhteistyössä suuntaa kuitenkin – ainakin vielä – näyttävät reaalipolitiikka ja rahojen jakamisperusteet.

”Miksi Kepa on täällä?”

Kallion seurakunta aloitti tänään järjestettävän Asunnottomien yön jo viime perjantaina ja piti oviaan avoinna koko perjantain ja lauantain välisen yön. Kepa osallistui seurakunnan tapahtumaan tarinoilla köyhyydestä.

Tavoitteena kaikkien meidän yhteiskunta

Viime viikolla seilatulla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen Soste -risteilyllä puhuttiin eriarvoisuudesta ja yhteistyöstä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa.

Onko esimerkiksi Keniassa tai Nepalissa tilaa muutokselle?

Kansalaisyhteiskunnan toimintaa rajoittavia lakeja seuraava järjestö International Center for Not-for-Profit Law (ICNL) on julkaissut työkalun, jonka avulla voi tarkastella toimintaympäristön muutoksia 50 eri maassa.

Tiedämmekö miten rauhaa rakennetaan?

”Suomalaisia vaivaa perustietämyksen puute siitä, mikä tekee yhteiskunnista vakaita ja rauhallisia.” Lause pysäytti. Luin sen Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksia ja -haasteita ruotineen Avain 2030 -hankkeen raportista jokunen viikko sitten.

Kepan ohjelma 2016-2018

47 järjestöä mukana: tässä kestävän kehityksen suositukset Suomelle

YK:n yleiskokouksessa keskustellaan parhaillaan kestävän kehityksen tavoitteista. Kansalaisjärjestöt ovat kantaneet kortensa kekoon ja esittävät nyt, miten Suomen tulisi edistää kestävää kehitystä. Ihan ensimmäiseksi tarvitaan poliittista sitoutumista, rohkeutta puuttua epäkohtiin ja resursseja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.

Kuka saa jatkossa kerätä rahaa?

Rahankeräyslaki on keskusteltavana taas. Voiko nykyistä lupajärjestelmää sujuvoittaa vai pitäisikö koko laki panna roskakoriin?

Mihin asti todisteet järjestöjen tuloksista riittävät?

Ulkoministeriö julkaisi eilen ensimmäisen järjestöarvioinnin tulokset, jotka todistavat, että järjestöjen kehitysyhteistyöllä on kustannustehokkaasti saatu aikaan monipuolisia tuloksia. Kuuleeko hallitus? Ja riittääkö tämä eduskunnalle, kun se käsittelee budjettia?

Arvioinnin tulos: Oli virhe leikata kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä

Tänään julkaistu ulkoministeriön tilaama, riippumaton arviointi ohjelmatukea saavista kansalaisjärjestöistä osoittaa, että järjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista ja kustannustehokasta. Arvioinnissa todetaan, että järjestöjen kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan monipuolisia tuloksia ja siksi järjestöjen tukea tulisi lisätä.