Samalla kun Suomen hallitusneuvottelijat pohjustavat tuntuvia leikkauksia kehitysyhteistyömäärärahoihin, pidetään Norjassa ja Tanskassa kiinni 0,7 prosentin sitoumuksesta.”Norjassa kehitysyhteistyömäärärahojen taso nähdään symbolisena asiana. Suurin osa kansalaisista pitää erittäin tärkeänä, että taso pysyy lähellä yhtä prosenttia bruttokansantulosta. En usko hallituksen muuttavan linjaansa”, sanoo norjalaisen kehitysjärjestöjen kattojärjestö Bistandstorgetin Suomessa vieraileva Ellen Hansen.Norja sijoittuu toiseksi Pohjoismaiden kehitysyhteistyömäärärahojen vertailussa, mitä tulee avun määrään. Pohjoismaista eniten apua antaa Ruotsi; vuosittainen summa on yli viisi miljardia euroa, yli prosentin kansantulosta. Kehitysrahoituksen kärkikolmikkoon kuuluu myös Tanska. Suomen apu on toistaiseksi reilun miljardi euroa ja 0,48 prosenttia kansantulosta.”Odotamme nyt vaalien alla keskustelua kehitysyhteistyöstä, mutta uskon, että Tanska haluaa pitää kiinni sitoumuksistaan ja kehitysyhteistyövarojen tason yli 0,7-prosentissa”, arvioi puolestaan tanskalaisen kattojärjestö CISU:n Donna Meyer.”Tanskassa trendinä on kuitenkin ottaa yhä enemmän pakolais- ja kriisinhallinnan kuluja kehitysyhteistyövaroista. Myös Tanskan ilmastorahoitus lohkaistaan kehityksestä”, Meyer sanoo.Norja luopui kehitysministeristä — huomiota paljon vähemmänSuomessa hallitusneuvottelijat hakevat tuntuvia leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Kehitysministerin salkku ei välttämättä säily erillisenä kokonaisuutena tulevalla hallituskaudella. Norjassa on tästä kokemusta reilun vuoden ajalta.”Kehitysministerin tehtäviä hoitaa nyt ulkoministeri, mikä on näkynyt selvästi siten, että kehitykselle riittää paljon vähemmän huomioita verrattuna ulkosuhteisiin ja kriiseihin”, Hansen kertoo.Oikeistohallituksen ohjelmaan on kuulunut yritysten roolin kasvattaminen kehitysyhteistyössä.”Odotan suuria muutoksia tulevaisuudessa myös järjestöjen rahoitukseen. Hallituksen linja on, että rahaa pitäisi löytyä yksityiseltä puolelta. Rahoitusta halutaan leikata esimerkiksi vaikuttamistyötä tekeviltä järjestöiltä”, Hansen sanoo.Kuka voittaa kehitysyhteistyön maaottelun — suomalainen, tanskalainen vai norjalainen? Tule ottamaan selvää lauantaina 23.5.2015 Maailma kylässä -festivaaleille.
Kutsu COP31-briiffitilaisuuteen: Maailma ylittää puolentoista asteen kriittisen lämpenemisrajan – mitä tämä tarkoittaa?
Turkin Antalyassa järjestetään 9–20. marraskuuta YK:n ilmastosopimuksen 31. osapuolikokous. Ilmastoneuvotteluja leimaavat tänä vuonna globaali energiakriisi, kiristyvät konfliktit, vaikeasti ennustettava teknologiakehitys ja eskaloituvat ilmastotuhot. Pariisin sopimuksen pääasiallinen tavoite pitää maailman keskilämpötilan nousu alle tieteen kriittisenä pitämän 1,5 asteen ollaan nyt varmuudella ylittämässä. Miksi ilmastopolitiikka näyttää häviävän politiikan keskiöstä juuri “kriittisen vuosikymmenen” viimeisinä vuosina, ja mitä tavoitteen ylitys tarkoittaa käytännössä?
