”Valtaosa Afrikan maista kärsii rahoitusvajeesta infrastruktuurihankkeiden suhteen, ja tämä hidastaa maanosan kehitystä”, totesi Sudanin presidentti Omar al-Bashir Khartumissa kokoontuvan Afrikan maiden valtiovarainministerien sekä Maailmanpankin ja IMF:n Afrikan-johtajien tapaamisen avajaisissa 21. elokuuta. Kaksipäiväisen kokouksen tavoitteena on miettiä kestäviä ratkaisuja energian- ja sähköntuotannon sekä maatalouden hankkeiden rahoitukseen sekä velanhoitoon.Al-Bashirin mielestä rahoitusvaje voitaisiin korjata siten, että teollisuusmaat mitätöisivät velkansa Afrikan maille, Africa Review -sivusto uutisoi.Sudanin presidentti vaati myös kokouksen osanottajia julistamaan Afrikan taloudellisesti itsenäiseksi, sillä huimien luonnonvarojen sekä inhimillisten resurssien avulla maanosalla on mahdollisuus nousta uudeksi talousmahdiksi, Sudan Tribune -lehti kirjoittaa.”Sudanin ovet ovat auki ulkomaisille sijoittajille kaikilla sektoreilla, erityisesti maatalouden ja infrastruktuurin parissa”, al-Bashir ilmoitti.Monet kansalaisjärjestöt – sekä Norjan valtio – ajavat niin sanottujen vastuuttomien velkojen, kuten korruptoituneiksi tiedetyille diktaattoreille aiemmin myönnettyjen lainojen mitätöintiä. Edelleen vallassa oleville diktaattorien kohdalla pitäisi velkakampanjoijien mielestä pyrkiä entistä tiukemmin noudattamaan YK:ssa sovittuja vastuullisen lainanannon periaatteita eli lainanantajien tulisi varmistua siitä, että velallismaan edustajat haluavat ottaa lainan maan kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Omar al-Bashiria on syytetty kansainvälisessä rikostuomioistuimessa sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Africa Review: Cancel our debt, African countries urge donorsSudan Tribune: Bashir calls for African economic independenceKepa.fi: Tilintarkastus: Lainat diktatuureihin ja korruption keskelle eivät läpäisisi nykyseulaa
Fingo peräänkuuluttaa: ”Tässä historian taitekohdassa Suomen kannattaa katsoa neljää vuotta pidemmälle”
Valtiovarainministeriön julkaisemat säästöehdotukset pitävät sisällään merkittäviä leikkauksia varsinaiseen kehitysyhteistyöhön tai jopa sen lakkauttamisen. Vaikka kehitysyhteistyön ensisijaisena päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, se on myös Suomen taloudellisten etujen mukaista.
