”Valtaosa Afrikan maista kärsii rahoitusvajeesta infrastruktuurihankkeiden suhteen, ja tämä hidastaa maanosan kehitystä”, totesi Sudanin presidentti Omar al-Bashir Khartumissa kokoontuvan Afrikan maiden valtiovarainministerien sekä Maailmanpankin ja IMF:n Afrikan-johtajien tapaamisen avajaisissa 21. elokuuta. Kaksipäiväisen kokouksen tavoitteena on miettiä kestäviä ratkaisuja energian- ja sähköntuotannon sekä maatalouden hankkeiden rahoitukseen sekä velanhoitoon.Al-Bashirin mielestä rahoitusvaje voitaisiin korjata siten, että teollisuusmaat mitätöisivät velkansa Afrikan maille, Africa Review -sivusto uutisoi.Sudanin presidentti vaati myös kokouksen osanottajia julistamaan Afrikan taloudellisesti itsenäiseksi, sillä huimien luonnonvarojen sekä inhimillisten resurssien avulla maanosalla on mahdollisuus nousta uudeksi talousmahdiksi, Sudan Tribune -lehti kirjoittaa.”Sudanin ovet ovat auki ulkomaisille sijoittajille kaikilla sektoreilla, erityisesti maatalouden ja infrastruktuurin parissa”, al-Bashir ilmoitti.Monet kansalaisjärjestöt – sekä Norjan valtio – ajavat niin sanottujen vastuuttomien velkojen, kuten korruptoituneiksi tiedetyille diktaattoreille aiemmin myönnettyjen lainojen mitätöintiä. Edelleen vallassa oleville diktaattorien kohdalla pitäisi velkakampanjoijien mielestä pyrkiä entistä tiukemmin noudattamaan YK:ssa sovittuja vastuullisen lainanannon periaatteita eli lainanantajien tulisi varmistua siitä, että velallismaan edustajat haluavat ottaa lainan maan kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Omar al-Bashiria on syytetty kansainvälisessä rikostuomioistuimessa sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Africa Review: Cancel our debt, African countries urge donorsSudan Tribune: Bashir calls for African economic independenceKepa.fi: Tilintarkastus: Lainat diktatuureihin ja korruption keskelle eivät läpäisisi nykyseulaa
Ilmastoneuvottelujen uskottavuus koetuksella – EU:n otettava kehittyvien maiden sopeutumistarpeet tosissaan
Turkin COP31-kokouksessa osapuolten välinen tunnelma on kiristynyt. Kehittyville maille luvatusta rahoituksesta kiistellään: kenen vastuulla on tukea maita sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin, kuten viljelykelpoisen maan tuhoutumiseen, makean veden varantojen hupenemiseen ja tuhoisiin tulviin.