IPS — Ulkomailla työskentelevien rahalähetykset kehitysmaihin kääntyvät tänä vuonna ensi kerran kasvuun sitten finanssikriisin alkamisen. Osasyynä ovat tosin valuuttakurssit.
Maailmanpakki laskee, että kehitysmaihin lähetetään tänä vuonna 351 miljardia dollaria ja kaikkiin maihin yhteensä 406 miljardia dollaria. Koko maailman yhteenlaskettu kehitysapu yltää vain reiluun 100 miljardiin dollariin. Dollari on noin 0,75 euroa.
Eniten rahalähetyksiä vastaanottavat tänä vuonna Intia, Kiina, Meksiko ja Filippiinit. Huomattavia summia virtaa myös Pakistaniin, Bangladeshiin, Nigeriaan, Vietnamiin. Egyptiin ja Libanoniin.
Työttömyyden kasvu Euroopassa ja Yhdysvalloissa on vaikuttanut viime aikojen siirtolaisvirtoihin. Esimerkiksi filippiiniläisiä on mennyt aiempaa enemmän vauraisiin arabimaihin, Hongkongiin ja Singaporeen sekä Afrikkaan.
Maailmanpankin mukaan rahalähetykset vähentävät köyhyyttä ja parantavat vastaanottajien mahdollisuuksia hankkia koulutusta ja terveydenhoitoa.
Naisten oikeuksia ajavan Gender Action -järjestön johtaja Elaine Zuckerman muistuttaa, että hyöty jää usein perhepiiriin.
”Lähetyksiltä puuttuvat sosiaaliset ja taloudelliset kehitystavoitteet, eikä niillä edistetä sukupuolten tai yhteiskunnan tasa-arvoa”, hän huomauttaa.
Fingo peräänkuuluttaa: ”Tässä historian taitekohdassa Suomen kannattaa katsoa neljää vuotta pidemmälle”
Valtiovarainministeriön julkaisemat säästöehdotukset pitävät sisällään merkittäviä leikkauksia varsinaiseen kehitysyhteistyöhön tai jopa sen lakkauttamisen. Vaikka kehitysyhteistyön ensisijaisena päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, se on myös Suomen taloudellisten etujen mukaista.
