IPS — Vaikka etäisyyttä on lähes 10 000 kilometriä, Libyan tapahtumien vaikutukset tuntuvat myös Karibian saarivaltioissa.
Itäisen Karibian pikkuvaltioiden järjestö OESC oli sopinut useista yhteistyöhankkeista Libyan kanssa ennen levottomuuksien puhkeamista. Libyan piti avata alueellinen suurlähetystönsä St.Luciaan ja reippaalla alkupääomalla varustettu sijoituspankki St.Kittsiin.
St. Vincent ja Grenadiinit ehti saada helmikuussa Libyalta 170 000 euroa myrskytuhojen korjaamiseen, mutta maan oppositio kutsuu niitä ”verirahoiksi”.
Viime vuoden tietojen mukaan Grenada oli saamassa Libyalta 1,3 miljoonan euron avustuksen julkisiin töihin ja mahdollisesti myös neljän miljoonan euron velkahelpotukset.
Saarivaltiot elättävät vielä toivoa apulupausten toteutumisesta ja ovat haluttomia katkaisemaan suhteitaan Libyaan. ”Olemme yhä riippuvaisia Lähi-idän öljystä”, Antigua ja Barbudan pääministeri Baldwin Spencer muistutti hiljan.
Karibian pikkuvaltiot alkoivat lämmittää suhteitaan Libyaan 2000-luvun alussa, kun Yhdysvallat ja Britannia supistivat kehitysapuaan. Yhteistyö on herättänyt Karibialla ristiriitoja pitkin matkaa.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
