Rahoitusmarkkinoiden verotuksesta keskustellaan eduskunnan valtionvarainvaliokunnassa paraikaa. Euroopan komission syyskuussa tekemä direktiiviehdotus puhuttaa myös muualla maailmassa, sanoi valtionvarainministeri Jutta Urpilainen Kepan ja Attacin tempauksessa tänään.
”[Euroopan unionin valtiovarainministerien kokouksessa] Ecofinissä kyllä aisti sen, että aika monessa EU-maassa on kriittisyyttä tätä komission esitystä kohtaan”, Urpilainen sanoi.
”Suomen hallitusohjelmassa on sitouduttu siihen, että rahoitusmarkkinaveroa ajetaan mahdollisimman maantieteellisesti kattavana, mutta jos globaali vero ei onnistu, niin EU:n laajuisena.”
Rahoitusmarkkinat verolle -tempauksen eduskunnan edustalla järjestäneet Kepa ja Attac kannattavat veroa, mutta esitetty malli on myös osin ongelmallinen, koska se on tasoltaan matala ja valuuttakauppa on rajattu siitä ulos.
Tuomioja: Euron kriisiä ei ole synnyttänyt euro
”Kaikki puhuvat tällä hetkellä euron kriisistä, mutta kriisiä ei ole synnyttänyt euro, vaan hallitsemattomasti vapautetut rahoitusmarkkinat, joilla ei ole minkäänlaista sijoittajavastuuta”, sanoi tempauksessa vieraillut ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).
”Me olemme nähneet miten tässä viimeisten parin vuoden ajan on tehty massiivisia tulonsiirtoja pankkien pelastamiseksi, jotka ovat itse syypäitä tähän nykyiseen kriisiin. Se mitä tehdään nyt euron pelastamiseksi on välttämätöntä, mutta vielä tärkeämpää on se, että me teemme myös nyt kaikkemme, jotta tällaiset finanssikriisit eivät uudistuisi. Ja silloin rahoitusmarkkinavero on yksi oikea ja hyvä lähtökohta.”
Tuomiojan mukaan samaan aikaan pitää ajaa veroparatiisien sulkemista, finanssimarkkinoiden suurempaa avoimuutta ja riskikasautumien syntymisen ehkäisemistä, ”sellaista finanssivalvontaa ja säätelyä, joka palauttaa meille sellaisen demokratian myöskin kansainväliseen rahoitussuhteisiin, jota ei ole vuosikymmeneen ollut”.
Hänen mukaansa kriisin taustalla on se, että 1980-luvulla finanssimarkkinat vapautettiin ilman demokraattista keskustelua ja päätöksentekoa. Paluuta sellaisenaan menneisyyteen ei Tuomiojan mielestä ole, vaan nyt tarvitaan globaaleja toimia, joilla globalisaation ”sinänsä kiistattomat edut” saadaan kaikkien kansalaisten ja erityisesti maailman köyhien ulottuville.
Mihin veron tuotot?
Henri Purje Suomen Attacista tivasi Urpilaiselta, missä rahoitusmarkkinaveron tuottoja hallinnoitaisiin: komission esityksen mukaan EU:ssa vai esimerkiksi kansallisesti? Suomi ei ole kuitenkaan vielä muodostanut virallista kantaa, koska asia on eduskunnassa kesken.
”Molemmissa on puolensa, mutta kumpikaan ei ole ongelmaton. Se vähän riippuu siitä, mihin rahaa ajatellaan käytettäväksi. Paljon on hyviä tarkoituksia ja toiveita kehitysyhteistyöstä, ilmastorahoituksesta, uusista investoinneista ja niin edelleen”, Urpilainen sanoi.
Entä tuntuisiko mahdottomalta, että edes osa arviolta mittavistakin tuotoista käytettäisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin?
”Henkilökohtaisesti ei tunnu, mutten pysty sanomaan, miten meidän hallitus tulee siihen suhtautumaan”, Urpilainen sanoi.
”Suurin haaste tällä hetkellä on se, että osalla jäsenmaista on hyvin ehdottomat kannat siihen, ettei saisi tulla minkäänlaista rahoitusmarkkinaveroa.”
”Saksa ja Ranska ovat hyvin vahvasti sitoutuneet rahoitusmarkkinaveron edistämiseen, ja minun mielestäni Suomen pitäisi olla samassa rintamassa. Tämä olisi mahdollisuus olla Suomelle aktiivinen ja yrittää rakentaa sellaista ratkaisua, joka olisi kaikkien maiden hyväksyttävissä.”
Kepan ja Attacin tiedote: Järjestöt: Rahoitusmarkkinat saatava verolle
Kuvagalleria tempauksesta Flickrissä.
Videoblogi: Robin Hood ja kansainväliset rahoitusmarkkinaverot
Globbarien kampanja je vetoomus: Rahoitusmarkkinat verolle