IPS — ”Afrikkalaisille diplomaateille tarjoutui hyvä tilaisuus tavata toisiaan ja saada tietoa maanosansa maiden tilanteesta”, Bernard Kaporo Legoti Etelä-Afrikan ulkoministeriöstä kiittelee. Lausuntoon tuo ironista sävyä se, että diplomaattikurssi pidettiin Brasiliassa.
Brasilia on viime vuosikymmenenä aktivoinut voimakkaasti suhteitaan Afrikkaan osana kehitysmaiden keskinäisen kanssakäymisen vahvistamista.
Diplomaattikursseja afrikkalaisille järjestävät nyt sekä Brasilian ulkoministeriön alainen Alexandre de Gusmão -säätiö että Rio Branco -instituutti, joka kouluttaa myös Brasilian oman ulkoasianhallinnon väkeä.
Ministeriön syyskuiselle kurssille osallistui diplomaatteja Angolasta, Botswanasta, Etelä-Afrikasta, Etelä-Sudanista, Ghanasta, Keniasta, Namibiasta, Nigeriasta, Sambiasta, Sudanista, Tansaniasta ja Zimbabwesta.
Legori muistuttaa, että Nigerian jälkeen maailman suurin musta väestö on Brasiliassa, jonka 192 miljoonasta asukkaasta puolet ilmoittautui väestönlaskennassa ”mustaksi” tai ”ruskeaksi”.
Legotin mukaan afrikkalaisilla on paljon opittavaa sekä toisiltaan että Brasilialta. Hän mainitsee esimerkkinä Brasilian laajat köyhyyden vastaiset ohjelmat.
Nedilson Ricardo Jorge Brasilian ulkoministeriön Afrikan-osastolta korostaa, että Brasilia on kamppailut samanlaisten ongelmien kanssa kuin Afrikka. Hänen mukaansa se tekee vuoropuhelusta luontevaa, kuten sekin, että Brasilia karttaa sotilaallisia ja muita painostuskeinoja kansainvälisissä suhteissaan.
Suomi lopettaa UNRWA:n rahoituksen kesken humanitaarisen kriisin — ainoa esitetty peruste on kritiikki, jolle YK:n kansainvälinen tuomioistuin ei löytänyt näyttöä
Suomi lopettaa tukensa YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle UNRWA:lle kesken Gazan humanitaarisen kriisin. Suomen tuki UNRWA:lle on ollut 5 miljoonaa euroa vuodessa. Ainoa perustelu, jonka ministeri Ville Tavio on esittänyt, on kritiikki UNRWA:n ja Hamasin välisen palomuurin riittävyydestä. YK:n kansainvälinen tuomioistuin arvioi väitettä viime lokakuussa eikä löytänyt sille näyttöä. Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo vaatii hallitusta kertomaan, mihin arvioon päätös nojaa.
