YK:n Afrikan erityisneuvonantaja Maged Abdelaziz sanoo, että Afrikan raaka-aineet pitäisi saada tiukempaan hallintaan. Raaka-ainekauppa on yksi suurimmista bruttokansantuotteen paisuttajista Afrikassa, mutta se työllistää vain vähän ihmisiä.Abdelazizin mukaan voitot jäävät lähinnä eliitin taskuun. Abdelaziz muistuttaakin, että pelkkä bruttokansantuotteeseen tuijottaminen ei paljoa kerro.”Samaan aikaan tarvitaan hyvää hallintoa. Osassa Afrikan maista talous kasvaa viisi, kuusi tai jopa kahdeksan prosenttia vuodessa. Mutta kasvu ei hyödytä väestöä ja köyhyysrajan alle putoavien ihmisten määrä kasvaa”, Abdelaziz sanoo Africa Renewal -lehdelle.Ongelma koskee etenkin vahvasti raaka-ainevientiin nojaavia talouksia, joiden bruttokansantuote heiluu vietävien raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen mukana.Valtaosa Afrikan-maista laittaa luonnonvaransa vientiin, jonka jälkeen ne tuodaan jalosteina takaisin maahan viisin-kuusinkertaisella hinnalla. Nostamalla jalostusastetta hintaero jäisi hyödyttämään Afrikkaa, Abdelaziz sanoo. Lisäksi raaka-aineiden jalostaminen toisi maanosaan työpaikkoja.Abdelaziz on YK:n puolelta vastuussa YK:n eri toimistojen tuesta Afrikan unionin NEPAD-hankkeelle. Yksi hankkeen keskeisimmistä tavoitteista on uusien investointien houkuttelu Afrikkaan.
Fingo peräänkuuluttaa: ”Tässä historian taitekohdassa Suomen kannattaa katsoa neljää vuotta pidemmälle”
Valtiovarainministeriön julkaisemat säästöehdotukset pitävät sisällään merkittäviä leikkauksia varsinaiseen kehitysyhteistyöhön tai jopa sen lakkauttamisen. Vaikka kehitysyhteistyön ensisijaisena päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, se on myös Suomen taloudellisten etujen mukaista.
