Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo on julkaissut Eettisen kehityssanaston oppaan, joka tarkastelee kansainvälisen kehityksen parissa käytettäviä termejä kriittisellä silmällä.
Oppaassa pohditaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millaista todellisuutta sanat luovat? Minkälaisia valta-asetelmia niihin liittyy? Onko termien kuvailema tarina rehellinen ja reilu? Kenen näkökulmaa ne peilaavat?
Oppaassa käydään läpi yhteensä yli 50 ilmausta. Ne luokitellaan kolmeen kategoriaan: 1) Lakkaamme käyttämästä (9 kpl), 2) Herättävät kysymyksiä (10 kpl) ja 3) Vaihtoehtoinen ilmaisutapa (36 kpl).
Eettisen kehityssanaston opas kehottaa esimerkiksi välttämään käsitettä kehitysapu.
”Kehitysapu-termi ei kuvasta todellisuutta rehellisesti. Termi rakentaa tarinaa aktiivisesta auttajasta ja passiivisemmasta avunsaajasta. Todellisuudessa kehitysyhteistyötä tehdään sananmukaisesti nimenomaan yhteistyössä”, oppaassa perustellaan.
Opas pureutuu kriittisesti ylipäätään ymmärrykseemme kehityksen käsitteestä. Kun oppaassa käsitellään termiparia kehitysmaat ja kehittyneet maat, siinä kysytään:
”Esimerkiksi Suomi on termien mukaan kehittynyt maa, ja monella inhimillisellä mittarilla tämä pitää paikkansa. Mutta, jos kaikki ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja kuten suomalaiset, maapallon kantokyky tulisi vuosittain vastaan jo maaliskuussa. Onko tällainen elämäntapa kehitystä sen täydessä potentiaalissa?”
Kieli luo todellisuutta
Järjestöt päättivät laatia Eettisen kehityssanaston oppaan, koska kieli muovaa ihmisten käsityksiä maailmasta ja rakentaa näin ollen myös todellisuutta.
Kansainvälisen kehityksen yhteydessä käytetty sanasto on luotu pitkälti länsimaissa – esimerkiksi kehitysapu-termin kaltaiset ilmaukset pohjautuvat kolonialistisen ajan näkemyksiin.
”Sanavalinnat voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen nähdäänkö ihmiset tai jopa kokonaiset kansakunnat muutoksentekijöinä vai passiivisina avun kohteina. Tiettyjen ilmausten takana piilee uskomuksia, jotka eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Toivomme, että opas ravistelee ihmisten tapaa nähdä maailma”, toteaa Fingon vaikuttamisviestinnän erityisasiantuntija ja oppaan laatimisesta vastannut Mika Niskanen.
Eettisen kehityssanaston opas on tehty Fingon ja sen jäsenjärjestöjen yhteistyönä. Prosessin aikana pyydettiin lisäksi konsultaatiota nepalilaiselta journalistilta Bhrikuti Railta ja Itä-Suomen yliopiston globaalin kehityksen erityisasiantuntija Roseanna Aventolta. Opas pohjautuu myös moniin kansainvälisiin kehityksen sanastoa käsitelleisiin julkaisuihin.
Opas on tarkoitettu ensisijaisesti kehitysyhteistyön parissa työskenteleville, mutta se on yhtä lailla hyödyllinen myös muille aiheesta kiinnostuneille, esimerkiksi toimittajille. Opas on jatkumoa Fingon ja sen jäsenjärjestöjen aikaisemmin työstämille Eettisen kehitysviestinnän ohjeille.
Materiaalit
Lisätietoja:
Mika Niskanen, erityisasiantuntija, vaikuttamisviestintä | Fingo
+358 50 317 6715 | mika.niskanen@fingo.fi
