Hyppää sisältöön

Hiljaisuuskin on kannanotto ja sitä kaikuu Suomen johdon vastaus Afganistanin naisiin kohdistuvan sorron syvenemiseen

Nuori tyttö Afganistanin lipun kanssa.
Kuva: iStock / logosstock.

Vuonna 2021 valtaan palannut Taleban hallinto on erityisesti pyrkinyt tuhoaman naisien ja tyttöjen oikeuksia. Olisi voinut kuvitella, ettei tilanne voisi enää pahentua. Kunnes näin kävi. Suomi ei voi seurata sukupuoleen perustuvaa apartheid-järjestelmää hiljaisena sivustakatsojana.

Talibanin ylimmän johtajan Haibatullah Akhundzadan tammikuussa hyväksymät uudet säädökset laillistavat naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan. Säädösten seurauksena naisia voi käytännössä kohdella miespuolisten omaisuutena.

“Kansainvälinen reagoinnin puute on vaarallinen valinta. Emme saa jäädä mykän todistajan rooliin ja edes välillisesti vahvistaa sortoa,” huomauttaa Fingon puheenjohtaja Eva Biaudet.

Afganistanin naisiin ja lapsiin kohdistuvat kiellot aiheuttavat merkittävää henkistä ja ruumiillista vahinkoa. Tähän mennessä vahingon on voinut ajatella tulevan epäsuorasti sen seurauksena, mitä naisilta ja lapsilta on kielletty.

”Naiset ja lapset ovat olleet Afganistanissa Talebanin alla silmittömän alistettuja. Lakimuutos merkitsee entistäkin syvempää taantumusta”, Biaudet sanoo.

Lokakuussa 2025 ulkoministeri Elina Valtonen otti kantaa Georgian kansalaisyhteiskunnan oikeuteen demokratiaan, ilmaisunvapauteen ja perusihmisoikeuksiin. Monet kehitysjärjestöt kaipaavat samanlaista kannanottoa nyt.

Myös Suomessa asuva, afganistanilainen toimittaja Shakiba Adil pitää kansainvälisen yhteisön kannanottoja merkittävänä.

”Kansainvälisen yhteisön, johon myös Suomi kuuluu, on otettava selkeä kanta. Sukupuolten välistä apartheidia ei voida normalisoida, vaan se on tunnustettava rikokseksi ihmisyyttä vastaan,” toteaa Adil.

Myös Väestöliiton kansainvälisten asioiden johtajan, Fingon varapuheenjohtaja Elina Korhosen mukaan kannanotot viestivät, että maailma seuraa ja välittää.

”Ne viestivät, ettei Suomessa anneta laajemmalle ihmisoikeusvastaiselle liikkeelle periksi ilman kamppailua. Kannanotot myös osoittavat, että Suomi ottaa sitoumuksensa naiset, rauha ja turvallisuus -agendaan tosissaan. Tällä on erityistä merkitystä suhteessa Suomen turvallisuusneuvostokampanjaan”, Korhonen muistuttaa.

Afganistanilaisia naisia ei ole nähty mielenosoituksissa sitten vuoden 2024, ja jo silloin he tekivät sitä henkensä uhalla.

”Afganistanilaisilta naisilta on viety oikeus näkyä ja kuulua. Heitä ei silti tai ehkä juuri siksi tulekaan unohtaa. Ääneen pystyvien on oltava hiljennettyjen ääni. Tukea osoittavat kannanotot ovat tärkeitä”, Korhonen sanoo.

Kannanottojen lisäksi mahdollisuudet tukea Afganistanin naisia ja lapsia sekä kansalaisyhteiskuntatoimijoita syvän hädän keskellä on pidettävä yllä ja laajennettava.

”Humanitaarisen avun tarve Afganistanissa on valtava. Maassa vielä toimivien suomalaisten järjestöjen kuten Väestöliiton tekemä työ on henkiä pelastavaa,” muistuttaa Korhonen. ”Tämä on myös paikallisten kollegojeni viesti maailmalle.”

”Kaikki rahoitus, poikkeuksetta, tulisi ehdollistaa naisten ja tyttöjen perusoikeuksien tiukalle suojelulle,” sanoo Adil. ”Lisäksi kaikki mahdolliset keinot Talebanin painostamiseksi, riistohallinnon tuomitsemiseksi ja rikollisten vastuuseen saattamiseksi tulee toimeenpanna.”

Eva Biaudet’n mukaan kansainvälistä oikeutta tulisi käyttää Afganistanin lasten ja naisten aseman puolustamiseksi. Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) heinäkuussa 2025 antamat pidätysmääräykset ovat tärkeitä edistysaskeleita. Talebanin ylimpiin johtohenkilöihin kohdistuvat pidätysmääräykset tunnustavat Afganistanin naisiin ja tyttöihin kohdistetun järjestelmällisen sorron kansainväliseksi rikokseksi ja ovat siksi vähintäänkin symbolisesti merkittäviä, vaikka niitä ei tällä hetkellä Afganistanin sisällä saataisikaan toimeenpantua.

”Suomen on aktiivisesti tuettava YK:n ihmisoikeusvaltuutetun roolia pidätysmääräysten riippumattoman tutkintatoimen mahdollistamiseksi”, Biaudet selventää.

Myös Shakiba Adil pitää kansainvälisen oikeuden merkitystä kriittisenä.

”Tarvitaan kiireellisiä, konkreettisia toimia, jotta talibanit saatetaan oikeuden eteen, väkivalta dokumentoidaan ja luodaan todellisia tukikanavia afganistanilaisille naisille kaikissa kansainvälisissä foorumeissa, neuvotteluissa ja alustoilla,” sanoo Adil.

Lisätiedot:

Eva Biaudet, kansanedustaja (r), puheenjohtaja, Fingo, 050 512 1846

Elina Korhonen, Kansainvälisten asioiden johtaja, Väestöliitto, varapuheenjohtaja, Fingo elina.korhonen@vaestoliitto.fi, 050 514 8827

Silla Ristimäki, Asiantuntija, Fingo, silla.ristimaki@fingo.fi, 050 317 6702

Lue lisää

Katso kaikki ajankohtaiset