Yhdysvallat ja Israel aloittivat laittoman hyökkäyksen Iraniin lauantaina 28.2. Israelin ja Yhdysvaltojen pommituksissa on tapettu yli 1000 siviiliä, humanitaaristen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan. Iranin vastaiskuissa on tapettu kymmeniä ihmisiä. Tarkoista uhriluvuista vallitsee kuitenkin suuri epävarmuus.
Suomen ulkopoliittinen johto – tasavallan presidentti, pääministeri tai ulkoministeri – ei ole kommentoinut hyökkäyksiä virallisesti Suomen ulkopolitiikan perustana olevan kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustamisen näkökulmasta.1
Hyökkäyssota on räikeimpiä kansainvälisiä rikoksia
”Meidän on pystyttävä pitää kaksi palloa ilmassa samaan aikaan: Me voimme yhtä aikaa tukea Iranin demokratia- ja ihmisoikeuskehitystä sekä vastustaa laitonta hyökkäyssota. Nämä kaksi näkökulmaa asetetaan usein julkisessa keskustelussa vastakkain, ne pitäisi kuitenkin nähdä toisiaan tukevina”, sanoo Fingon kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita.
Hautaviidan mukaan tilanteen arvioinnissa kannattaa pitää mielessä ainakin kaksi lähtökohtaa: YK:n peruskirjan säädökset sotilaallisesta voimankäytöstä sekä iranilaisten oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan.
YK:n peruskirja (artikla 51) sallii sotilaallisen voimankäytön yksinomaan itsepuolustuksena sotilaallisen hyökkäyksen kohteena olevalle valtiolle. Toinen tapa saada voimankäytölle valtuutus on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla. Myös väkivallalla uhkaaminen kansainvälisissä suhteissa rikkoo YK:n peruskirjaa.
“Jos sallimme hallintojen kaatamisen ja johtajien salamurhaamisen ilman oikeudellista prosessia, jokainen ymmärtää millaiseen maailmaan se johtaa ja mitä sen periaatteen hyväksyminen tarkoittaisi myös meille itsellemme”, Hautaviita toteaa.
Suomen ulkopolitiikan painopisteisiin lukeutuu tuki kansainväliselle rikostuomioistuimelle ja rankaisemattomuuden poistaminen kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista, joihin hyökkäyssodat lukeutuvat.
”Suomen ulkopolitiikan lähtökohtina ovat sääntöperusteisuuden tuki ja tasavallan presidentin lanseeraama arvopohjainen realismi. Arvot ulkopolitiikassamme ovat kuumaa ilmaa, jos sääntöjen noudattamista edellytetään pärstäkerrointasoisella johdonmukaisuudella. Sääntöjen perusluonteeseen kuuluu, että ne ovat kaikille samat. Tätä haluaa myös ylivoimainen enemmistö suomalaisista”, sanoo Fingon toiminnanjohtaja Linda Konate.
Fingon vuoden 2025 joulukuussa toteuttamassa kyselyssä 73 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen reagoivan yhtä lailla liittolaisten ja kumppanien kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin.
“Samaan aikaan on totta, että Iranin autoritaarinen hallinto nakertaa perustavanlaatuisia ihmis- ja kansalaisoikeuksia eikä nauti iranilaisten tukea. Hallinto on tappanut tuhansia iranilaisia ainoastaan tämän vuoden aikana ja suuri osa iranilaisista haluaa vaihtoehdon nykyhallinnolle”, Hautaviita toteaa.
Iranin kansalaisyhteiskuntaa on tuettava
”Ulkopuolelta toteutetulla sotilaallisella interventiolla edistetään hyökkäyksen toteuttaneiden valtioiden intressejä, eikä se yleensä edistä intervention kohteena olevan valtion demokratisoimista tai ihmisoikeustilannetta, vaikka niitä kuinka sotapropagandassa mainostettaisi sodan oikeutuksena”, Hautaviita jatkaa.
Hautaviidan mukaan on kuitenkin tapoja tukea Iranin demokratiavoimia. “Kyllähän me tiedämme paljonkin siitä, mitä iranilaiset haluavat. Julkiselle keskustelullemme on valitettavan ominaista, että ulkopolitiikkamme kohteena olevien valtioiden kansalaisten yleinen mielipide ja toiveet oman maansa tulevaisuudesta ohitetaan. Iranilaisten yleisestä mielipiteestä löytyy tutkimustietoa ja Iranissa on tukahduttamis- ja sortotoimista huolimatta aktiivisia kansalaisyhteiskuntatoimijoita ja ammattiliittoja, joiden vaatimuksia olisi syytä nostaa julkisessa keskustelussamme esiin. Heittäisin suomalaisille toimittajille tällaisen haasteen”, Hautaviita toteaa.
Lisätiedot
Linda Konate, Fingon toiminnanjohtaja | 050 317 6695 | linda.konate@fingo.fi
Johannes Hautaviita, Fingon kansainvälisen politiikan asiantuntija | 050 317 6708 | johannes.hautaviita@fingo.fi
- Suomen voimassaolevan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen ulkopolitiikan yhtenä perustana on sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä, sen puolustaminen ja kehittäminen. UTP-selonteossa todetaan selkeäsanaisesti mm. ” Puolustamme kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja tuemme sen kehittämistä” (s. 9). Sääntöperusteisuudella yleisesti tarkoitetaan valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden vuorovaikutusta kansavälisen oikeuden ja sopimusten muodostamissa puitteissa. Viite: valtioneuvosto 2024 Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:33. ↩︎
