Maailmassa ovat samaan aikaan läsnä ekologinen kolmoiskriisi ja syvä eriarvoistuminen. Maailmanyhteisö on kuitenkin edistynyt lukuisissa suhteissa kestävässä kehityksessä. Noin kolmasosa kestävän kehityksen tavoitteista on saavutettu tai oikeassa suunnassa.
”Maailman talousfoorumi on mahdollisuus keskustella ratkaisuista globaalin kestävyysmurroksen haasteisiin. Ratkaisuja tarvitaan pikaisesti. Edistystä jarruttavat esimerkiksi koettu pandemia, sodat ja kauppasota – ja liian vähäinen panostus kestävään kehitykseen. Takapakkien vuoksi maali tuntuu siirtyvän yhä kauemmaksi samalla, kun juoksemme sitä kohti”, toteaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Suomella on hyvät edellytykset edistää kestävää kehitystä
Suomen delegaation tulee Fingon mukaan pitää esillä keinoja siirtymäksi kestävään ja oikeudenmukaiseen globaalitalouteen. Keinojen osalta tulee tasapainottaa ekologinen ja sosiaalinen kestävyys sekä globaali oikeudenmukaisuus. Fingo painottaa sitoutumisen vahvistamista kansainvälisiin sopimuksiin.
”Maailmassa on jo hyviä työkaluja: esimerkkeinä Kestävän kehityksen tavoitteet, Pariisin ilmastosopimus, ihmisoikeussopimukset ja ILO:n työelämää koskevat perussopimukset. Ne ovat YK:n piirissä yhdessä sovittuja maailmanlaajuisia pelisääntöjä ja ohjaavat kaikkia maita rakentamaan oikeudenmukaisempaa, kestävämpää ja turvallisempaa tulevaisuutta. Erityinen vastuu näiden edistämisessä on vaurailla, luontoa ja ilmastoa ylikuormittavilla mailla, kuten Suomella”, toteaa Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Silla Ristimäki.
Suomella on hyvät edellytykset edistää esimerkiksi ekososiaalisia hyvinvoinnin mittareita bkt:n rinnalla, hyvinvointitaloutta, kestävän kehityksen innovaatioverkostoja ja globaalien instituutioiden demokratisointia. Yksi tärkeä avoimessa kirjeessä nostettu tavoite on instituutioiden demokratisointi.
Katseet globaaliin demokratiaan
”Tasavallan presidentti on pitänyt esillä esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenyyksien laajentamista Afrikkaan ja niin kutsuttuun globaaliin etelään. Lisäksi on tärkeää demokratisoida globaalin talouden ohjausta koskien erityisesti velkaa, kauppaa ja investointeja sekä kansainvälistä verotusta, mukaan lukien yhteistyö ultrarikkaiden verottamiseksi. Nykyjärjestelmässä esimerkiksi WTO:ssa, IMF:ssä ja Maailmanpankissa vauraiden maiden ääni korostuu”, Nalbantoglu sanoo.
Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntijan Essi Lindstedtin mukaan demokratian puute aiheuttaa kahdenkertaista painetta kansainvälisessä järjestelmässä.
”Ensinnäkin instituutiot eivät ota maailman ihmisten tarpeita ja vahvuuksia riittävästi huomioon, kun vauraan vähemmistön ääni korostuu. Tästä aiheutuen mailla on kannustin rakentaa omia, vaihtoehtoisia järjestelmiä olemassa olevien rinnalle tai sijaan. Esimerkiksi BRICS-yhteenliittymää voi pitää vastauksena alhaisesta demokratiasta vauraan lännen edustamissa järjestöissä. Samalla aikaa Yhdysvallat alentaa YK:ta ja pidättää rahoitusta pakottaakseen sen noudattamaan Yhdysvaltojen etuja. Ellei kansainvälisiä järjestöjä demokratisoida, vahvistuvat todennäköisesti blokit ja vastakkainasettelu. Lännen tulisi sitoutua vahvistamaan demokratiaa globaaleissa järjestelmissä sekä oman selviytymisensä vuoksi että oikeudenmukaisuuden nimissä”, Lindstedt toteaa.
Kansalaisyhteiskunta kestävyysratkaisujen avaintkijänä
Fingo muistuttaa kirjeessään, että kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Kansalaisyhteiskunnan tila kansainvälisesti kuitenkin kapenee. Maailmanlaajuisen Civicus-verkoston raportin mukaan maailman 198 maasta ja alueesta jopa 122:ssa kansalaisyhteiskunta on ollut vakavien hyökkäysten kohteena.
Ristimäen mukaan Suomi voi näyttää myönteistä esimerkkiä.
”Suomi on edelleen avoin yhteiskunta, ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin välillä on vahvaa. Suomessa on esimerkillisiä käytäntöjä, kuten kansalaisyhteiskunnan osallistaminen Suomen virallisiin, kansainvälisiin prosesseihin. Suomalaiset nuorisodelegaatit ovat saaneet kansainvälistäkin huomiota. Suomi voisi edistää myös kansalaisyhteiskunnan osallisuutta Maailman talousfoorumissa. Se monipuolistaisi keskustelua, avoimuutta ja rakentavia ehdotuksia”, Ristimäki toteaa.
Pysytään asiassa
Erityisesti Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pyrkinyt viemään Talousfoorumin keskustelua omiin uomiinsa. Fingon Nalbantoglun mukaan on tärkeää varmistaa, ettei keskustelua kaapata.
”Yhdysvaltain presidentti Trump pyrkii kaappaamaan asialistan keskusteluihin Palestiinaa koskevasta niin kutsutusta Rauhanneuvostostaan. Ehdotus rauhanneuvostoksi vaikuttaa tragikoomiselta egotemppuilulta. Koplassa ei esimerkiksi ole palestiinalaisten edustajaa eikä edes Israelin hyväksyntää, sillä on miljardin dollarin jäsenmaksu ja Trump kytkee sen tullisotaansa. Huomio Talousfoorumissa tulisi kiinnittää asiallisiin asioihin”, Nalbantoglu sanoo.
Lue Fingon avoin kirje Suomen delegaatiolle Maailman Talousfoorumissa täältä.
Lisätiedot:
vaikuttamistyön ja oppimisen johtaja Ilmari Nalbantoglu | p. 050 317 6693 |ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Essi Lindstedt | p. 050 317 6700 | essi.lindstedt@fingo.fi
globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Silla Ristimäki | p. 050 317 6702 | silla.ristimaki@fingo.fi