Ulkoministeri Elina Valtonen julkaisi maanantaina videon mielenosoituksesta viestipalvelu X:ssä ja kirjoitti sen yhteydessä: ”Rauhanomaiset mielenosoittajat ovat kokoontuneet parlamenttitalon edustalle Tbilisissä Georgiassa välittääkseen huolensa maansa sortavasta suunnasta. Heillä on oikeus demokratiaa, ilmaisunvapauteen ja perusihmisoikeuksiin. Olemme täällä tukemassa heitä.”
Valtonen oli tavannut Georgiassa ulkoministeri Maka Botšorišvili. Valtonen kertoi X:ssä ottaneensa tapaamisessa esiin huolensa Georgian tilanteesta ja painottaneensa ihmisoikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.
”Ulkoministeri Valtosen kannanotot ovat arvokkaita. Demokratian ja avoimen kansalaisyhteiskunnan tila on kutistunut ympäri maailmaa. Avoin ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian ja ihmisoikeuksien perusta. Kiitämme Valtosen rohkeutta ja suoraselkäisyyttä puolustaa niitä. Tämä on yksi tapa, jolla Suomi voi tuoda käytäntöön ihmisoikeusperusteisuuden ulkopolitiikassan. Näin Suomen kuuluu toimia”, sanoo Fingon toiminnanjohtaja Linda Konate.
Tilanne Georgiassa on kiristynyt sitten vuoden 2024 lokakuun parlamenttivaalien, joiden tulosta oppositio ei hyväksynyt vedoten vaalivilppiin. Euroopan parlamentti ei myöskään hyväksynyt vaalitulosta. Vaaleissa havaittiin merkittäviä ongelmia ja painostusta, vaikka kansainväliset vaalitarkkailijat pitivät niitä laillisina.
Poliittinen kriisi ja mielenosoitukset yltyivät, kun hallitus vaalien jälkeen ilmoitti jäädyttävänsä EU jäsenyysprosessin. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan maan viranomaiset ovat vastanneet mielenosoituksiin väkivalloin ja syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Hallitus on myös rajoittanut median ja kansalaisyhteiskunnan vapautta.
Mielipidemittausten mukaan suurin osa georgialaisista suosii EU-integraation syventämistä. Geopoliittisesti Georgian hallitus pyrkii kuitenkin ylläpitämään välejään niin länteen kuin itään ja tasapainotelemaan suhteitaan eri blokkien välillä ulkopolitiikassaan.
“Georgian tilanne on monessa mielessä tulenarka ja muistuttaa Ukrainan tilannetta vuonna 2014. Tilanne edellyttää EU:lta strategista johtajuutta ja pelisilmää. Samaan aikaan kun EU:n on syytä painostaa Georgian valtapuoluetta nykyistä painokkaammin noudattamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia on syytä välttää toimenpiteitä, jotka kärjistävät poliittista kriisiä entisestään tai kohdistuvat tavallisiin georgialaisiin. EU voi saavuttaa tämän ottamalla käyttöön kohdennettuja painostuskeinoja sekä välttämällä painostamista Georgian geopoliittiseen asemoitumiseen liittyen. Tämä todennäköisesti aikaansaisi vastakkaisen tuloksen ja ajaisi Georgian entistä kauemmas EU:n vaikutuspiiristä”, toteaa Fingon kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Linda Konate | 050 317 6695 | linda.konate@fingo.fi
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita | 050 317 6708 | johannes.hautaviita@fingo.fi