Kepa.fi uutisoi toukokuussa, että vuosituhattavoitteiden jatkoa pohtimaan perustetaan piakkoin korkean tason työryhmä, jonka yhdeksi puheenjohtajaksi tulee Britannian pääministeri David Cameron.Nyt tuon työryhmän jäsenet on nimetty, ja YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin nimeämän ryhmän tehtävänä on – ei sen enempää eikä vähempää kuin – ”valmistella visio tulevasta globaalista kehitysagendasta”.Sama porukka antaa myös suosituksia Rio+20-kokouksessa kehiteltyjen ns. kestävän kehityksen tavoitteiden ja vuosituhattavoitteiden yhteensovittamisesta.Työryhmässä on 22 kehityskysymysten asiantuntijaa ympäri maailmaa.Ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran syyskuussa, ja sen on tarkoitus esittää loppuraporttinsa YK:n pääsihteerille vuoden 2013 alkupuoliskolla.Asiantuntijalistalla on paljon tuttuja nimiä, ja puheenjohtajisto koostuu korkean profiilin poliitikoista.Pohjoismaita edustaa Ruotsin Gunilla Carlsson, joka on toiminut naapurimaassamme kehitysyhteistyöministerinä vuodesta 2006 lähtien. Työryhmän jäsenetPuheenjohtajat:Susilo Bambang Yudhoyono, Indonesian presidenttiEllen Johnson Sirleaf, Liberian presidenttiDavid Cameron, Iso-Britannian pääministeriMuut jäsenet:Fulbert Gero Amoussouga, BeninVanessa Petrelli Corrêa, BrasiliaYingfan Wang, KiinaMaria Angela Holguin, KolumbiaGisela Alonso, KuubaJean-Michel Severino, RanskaHorst Köhler, SaksaNaoto Kan, JapaniKuningatar Rania, JordaniaBetty Maina, KeniaAbhijit Banerjee, IntiaAndris Piebalgs, LatviaPatricia Espinosa, MeksikoPaul Polman, AlankomaatNgozi Okonjo-Iweala, NigeriaElvira Nabiullina, VenäjäGraça Machel, Etelä-AfrikkaSung-Hwan Kim, Etelä-KoreaGunilla Carlsson, RuotsiEmilia Pires, Itä-TimorKadir Topbas, TurkkiJohn Podesta, YhdysvallatTawakkul Karman, JemenAmina J. Mohammed, NigeriaLisää tietoa Global Finlandin uutisesta: Global Finland: Korkean tason paneeli muodostettu suunnittelemaan post-2015 kehitysagendaa
Fingo peräänkuuluttaa: ”Tässä historian taitekohdassa Suomen kannattaa katsoa neljää vuotta pidemmälle”
Valtiovarainministeriön julkaisemat säästöehdotukset pitävät sisällään merkittäviä leikkauksia varsinaiseen kehitysyhteistyöhön tai jopa sen lakkauttamisen. Vaikka kehitysyhteistyön ensisijaisena päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, se on myös Suomen taloudellisten etujen mukaista.
