”Varmaan on tullut sellainen ajatus, että tulipas leikattua liikaa, paikataan täältä sitten”, virkamies pohtii Iltalehdelle, ja arvioi, että lisäpanostusta olisi toivonut kehitysministeri Heidi Hautala.Otsikko pysäytti minutkin hetkeksi. Lisärahaa kehitysyhteistyöhön? Miten tällainen voi tulla ihan puskan takaa? Sitten katsoin juttua vähän tarkemmin. Kyseessä ovatkin päästöhuutokauppatuloista maaliskuun loppuun saakka kertyneet 31,6 miljoonaa euroa, joiden käytöstä kehitysapuun ja ilmastotoimiin päätettiin kehysriihessä maaliskuussa. Sen lisäksi ”lisää” on tulossa miljoona euroa Suomen ja Itävallan yhteishankkeeseen.Virkamies sanoo Iltalehdelle, että valtiovarainministeriö olisi halunnut ohjata päästökauppatulot Suomen valtionvelan hoitoon, mutta hallitus päätti toisin. Niin varmaan halusi, ja niin tosiaan päätti — silloin maaliskuussa.Nyt mieltä vaivaa lähinnä kysymys: onko nimettömänä pysyvä virkamies niin kujalla kehysriihen päätöksistä, että on kahta kuukautta myöhemmin ihan ihmetyksissä niistä? Vai yrittääkö hän viedä lehteä ja lukijoita harhaan? Vai onko toimittaja laittanut sanoja hänen suuhunsa? Eiköhän siellä maan hallituksessa ole tullut vain sellainen ajatus, että pidetäänpäs kiinni siitä, mitä päätettiin.Minulla on nimettömälle virkamiehelle aihe jatkoihmetykseen ja Iltalehdelle jatkojutuun: päästöoikeuksien nykyhinnoilla luvassa on loppuvuoden lisäbudjeteissa vielä noin 30—35 miljoonaa euroa lisää kehitysmaille. Voitte alkaa jo varautua kauhistelemaan.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
