”Kyllä me halutaan tältä kokouselta sellainen signaali maailmalle, että fossiilisten polttoaineiden aikakausi on ohi”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.Ilmastokatastrofin välttäminen vaatii fossiilisista polttoaineista luopumista koko maailmassa vuoteen 2050 mennessä, painottavat ympäristö- ja kehitysjärjestöt.Järjestöt ovat kritisoineet fossiilisen polttoaineteollisuuden näkyvää roolia ilmastoneuvotteluissa sekä ympäristölle haitallisia fossiilitukiaisia, joihin myös EU-maat käyttävät edelleen miljardeja euroja vuosittain.Yksi kynnyskysymyksistä ilmastoneuvotteluissa on rahoitus: miten rikkaat maat aikovat pitää lupauksensa ilmastorahoituksen nostamisesta 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä.”Kehitysmaiden kannalta ilmastorahoitus on oikeastaan elämän ja kuoleman kysymys”, toteaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi.Köyhät maat tarvitsevat tukea vähähiiliseen kehitykseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen.Liman ilmastokokouksessa otetaan ratkaisevia askelia kohti uutta maailmanlaajuista ilmastosopimusta, joka on määrä solmia Pariisissa ensi vuonna.
Kutsu COP31-briiffitilaisuuteen: Maailma ylittää puolentoista asteen kriittisen lämpenemisrajan – mitä tämä tarkoittaa?
Turkin Antalyassa järjestetään 9–20. marraskuuta YK:n ilmastosopimuksen 31. osapuolikokous. Ilmastoneuvotteluja leimaavat tänä vuonna globaali energiakriisi, kiristyvät konfliktit, vaikeasti ennustettava teknologiakehitys ja eskaloituvat ilmastotuhot. Pariisin sopimuksen pääasiallinen tavoite pitää maailman keskilämpötilan nousu alle tieteen kriittisenä pitämän 1,5 asteen ollaan nyt varmuudella ylittämässä. Miksi ilmastopolitiikka näyttää häviävän politiikan keskiöstä juuri “kriittisen vuosikymmenen” viimeisinä vuosina, ja mitä tavoitteen ylitys tarkoittaa käytännössä?
