New York Times julkaisi eilen videon Chidamoyon sairaalasta Zimbabwesta. Sairaala on palannut vaihtotalouteen. Vaihtokauppa alkoi kunnolla vuonna 2008, kun Zimbabwen inflaatio nousi 500 miljardiin prosenttiin.
Nykyään Zimbabwen talous on dollarisoitu, eli valuuttana käytetään etupäässä Yhdysvaltain dollaria (raja-alueilla naapurimaiden valuuttoja). Käteistä ei maaseudulla juuri ole.
Videolla esiintyy kalifornialainen terveydenhoitaja Cathy McCarthy, joka on johtanut sairaalaa 30 vuotta. McCarthyn mukaan on tärkeää, että potilaat maksavat edes jotain, sillä ihmisillä kuitenkin on, mitä antaa. Sairaalan hinnastossa listataan tyypillisimmät maksuvälineet arvoineen: ämpärillisestä auringonkukan siemeniä (2 dollaria) vuoheen (15 dollaria) ja aina lehmään (150 dollaria) saakka.
Sairaala hoitaa 6000 potilasta kuukaudessa. Vaihtokauppa pitää potilaat ja koko sairaalan hengissä, sillä sairaalan ei tarvitse enää ostaa ruokaa potilaille: maapähkinöitä. maissia ja lihaa riittää. Sairaalan kappelista on tehty ruokavarasto.
Chidamoyon sairaala tarvitsee rahaa enää 10 tuhatta dollaria kuussa. Sen he useimpina kuukausina saavat yhdysvaltalaisten ja britannialaisten kirkkojen lahjoituksina.
Fingo peräänkuuluttaa: ”Tässä historian taitekohdassa Suomen kannattaa katsoa neljää vuotta pidemmälle”
Valtiovarainministeriön julkaisemat säästöehdotukset pitävät sisällään merkittäviä leikkauksia varsinaiseen kehitysyhteistyöhön tai jopa sen lakkauttamisen. Vaikka kehitysyhteistyön ensisijaisena päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, se on myös Suomen taloudellisten etujen mukaista.
