Nyt kannattaa kutsua kumppanit koolle ja alkaa hahmotella hankeideoita paperille! EU-komission DEAR-haku kehitysviestinnän ja globaalin kansalaiskasvatuksen yhteistyöhankkeille käynnistyi juuri, ja ulkoministeriö antoi ennakkotiedon järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustuen haun alkamisesta syyskuun lopussa.
Järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustuen (VGK) hakukierros käynnistyy 30.9. ja päättyy 14.11. VGK-tukea voi hakea vuosien 2023–2024 aikana toteutettaville viestintä-, kasvatus- ja yritysvastuuhankkeille, joiden tavoitteena on vahvistaa suomalaisten kestävän kehityksen tietoja ja taitoja sekä kannustaa globaaliin vastuuseen. Ministeriön julkaiseman ennakkotiedon yhteydessä kerrotaan myös alustavat arviointikriteerit, jotka auttavat hankesuunnittelun aloittamisessa. Alustavien arviointikriteereiden perusteella haussa tullaan arvostamaan innovatiivisia avauksia, vammaisinkluusion huomioimista sekä yhteistyössä muiden järjestöjen ja/tai ulkopuolisten kumppaneiden kanssa toteutettavia hankkeita. Lisäksi VGK-tuella tavoitellaan kohderyhmien moninaisuutta ja maantieteellistä kattavuutta Suomessa. Hakemista suunnittelevien on tärkeää tutustua tarkasti sekä tuen yleisiin että hakukategoriakohtaisiin kriteereihin. Lisätietoja löydät ulkoministeriön julkaisemasta uutisesta.
Toinen erinomainen mahdollisuus viestintää, kampanjointia ja globaalia kansalaiskasvatusta tekeville järjestöille on EU-komission DEAR-tuki, jota myönnetään kehitysviestinnän ja globaalin kansalaiskasvatuksen eurooppalaisille yhteistyöhankkeille. DEAR-haku on juuri käynnistynyt ja hakuaika päättyy 4.11. DEAR-rahoitusta voidaan myöntää 36–48 kuukauden mittaisille hankkeille, joiden tavoitteena on eurooppalaisten tiedon lisääminen ja sitouttaminen kestävään kehitykseen. Rahoitusta voi hakea 3 000 000–10 000 000 euron yhteistyöhankkeille, joita toteutetaan vähintään neljässä tai seitsemässä EU-maassa, hakukategoriasta riippuen. Lue lisää EU:n hakuportaalista.
Pistä siis hakuajat kalenteriin ja laita tästä korvan taakse muutama vinkki hyvän hakemuksen tekemiseen.
1. Selitä, kiteytä ja älä oleta, että lukija tuntee asianne
Varaa aikaa hankejumppaan ja pyörittele ideaa edestakaisin. Kehitä, kiteytä ja väännä rautalangasta. Älä oleta, että ulkopuolinen lukija tuntee teidät tai osaamisenne. Avaa hakemuksessa huolellisesti, mitä tehdään, milloin ja miksi. Kuvaile, minkälaisia sisältöjä on suunniteltu. Keitä tavoitetaan? Miten toiminnot linkittyvät toisiinsa ja johtavat tavoitteiden saavuttamiseen? Harjoittele hankeidean kertomista siten, että ulkopuolisenkin on helppo vakuuttua siitä, että juuri teillä on toimiva suunnitelma ja osaamista hankkeen toteuttamiseksi. Hakemuksessa on hyvä kuvailla myös aikaisempia oppeja ja kokemusta.
Sanallista hakemuksessa myös, miten hanke linkittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja erityisesti tavoitteeseen 4.7. Miten hanke edistää kohderyhmän ymmärrystä globaaleista kehityskysymyksistä? Kuinka vahvistetaan tietoja tai taitoja toimia aktiivisina kansalaisina kestävän kehityksen edistämiseksi? Muista, että substanssiosaaminen täytyy myös osoittaa; jos sitä ei ole järjestöllä itsellään, sitä hankitaan esimerkiksi yhteistyöllä toisen järjestön kanssa.
2. Pysähdy tärkeiden kysymysten äärelle
Jos hakeidean muotoilu takkuaa, voi olla hyvä ottaa muutama askel taaksepäin ja keskittyä vastausten sijaan hetkeksi muutamaan oleelliseen kysymykseen. Pohdi, mikä on juuri teidän järjestönne tehtävä tässä maailmassa ja toimintaympäristössä. Mitä varten olette olemassa ja mitä juuri te osaatte? Mikä on se ongelma, haaste tai mahdollisuus, johon haluatte pureutua? Miten muutos saadaan aikaan ja miltä edistyminen näyttää esimerkiksi vuoden tai kahden kuluttua? Kun järjestö pystyy yhdistämään oman identiteettinsä ja toimintaympäristön tarpeet, löytyy toiminnalle tarkoitus ja pikkuhiljaa myös oikeat keinot. Hankkeen muutosteorian visualisointi tai tarinan kirjoittaminen muutosajattelusta voi auttaa. Kun ajattelu on kiteytynyt ja muistissa, siihen on helppoa palata hakemusta kirjoitettaessa.
3. Aseta realistiset ja mitattavat tavoitteet
Sopivan kunnianhimoisten tavoitteiden määrittely voi tuntua haastavalta, mutta se onnistuu kyllä. Yksittäisessä hankkeessa tavoitteiden taso on syytä pitää realistisena. Tärkeää on suhteuttaa tavoitteet hankkeen kokoon ja kestoon. Oma toiminta on tarpeen sitoa myös isompiin, globaaleihin muutostavoitteisiin ja pohtia toiminnan laajempaa vaikutusta. Kaikkea ei voi korjata yhdellä hankkeella, mutta askeleita voi ottaa oikeaan suuntaan. Mitä hankkeessa tavoitellaan? Millaista muutosta halutaan saada aikaan? Miten se käytännössä tapahtuu? Hakemuksessa täytyy osoittaa, miten suunnitellut toiminnot johtavat asetettuihin tavoitteisiin ja miten onnistumista voidaan mitata.
4. Tunne kohderyhmäsi
Jotta hankesuunnitelma olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen, on tunnettava hyvin vallitseva toimintaympäristö ja kohderyhmien tarpeet. Jos kohderyhmän tarpeista ja kiinnostuksesta ei ole riittävää käsitystä, voi tuloksena olla hanke, joka ei houkuttelekaan mukaan haluttuja ihmisiä. Ota siis selvää, minkälaista on kohderyhmän arki. Mikä kyseistä joukkoa puhuttelee? Miten heidät parhaiten tavoittaa? Minkälaisesta toiminnasta on hyötyä juuri heille? Jos mahdollista, kutsu hankkeen kohderyhmät mukaan suunnitteluun. Osoita kohderyhmän tuntemus hakemuksessasi kertomalla, miten kohderyhmä on ollut suunnittelussa mukana ja miten tietoa kohderyhmän tarpeista on saatu. Muista myös kuvailla, keitä kohderyhmään kuuluu ja millä perusteella rajaus on tehty? Miten mahdollisia osallistumisen esteitä voidaan purkaa?
5. Yhteistyön merkitystä ei voi liikaa korostaa
Verkostoituminen ja yhteydenotot mahdollisiin hankekumppaneihin vaativat rohkeutta ja uskoa omaan tekemiseen. Yhteistyötahojen etsiminen kuitenkin kannattaa, sillä osuvat kumppanit voivat tuoda hankkeelle monenlaista lisäarvoa. Kumppaneiden avulla voidaan esimerkiksi tavoittaa tehokkaammin kohderyhmiä ja vaikuttaa siihen, että hankkeet tulokset ovat kestäviä. Ehkä haluat olla viemässä globaalikasvatusta ihan uusiin paikkoihin? Kenen avulla tämä voisi onnistua? Kenen kanssa toiminta voitaisiin saada jatkumaan hankkeen päätyttyäkin? Kumppaneiden kautta voi myös saada hankkeeseen sellaista osaamista, jota omasta järjestöstä uupuu. Muista kuvailla hakemuksessasi kumppaneiden rooli ja työnjako. Kuka tekee, mitä tekee ja miten? Mitä lisäarvoa yhteistyö hankkeeseen tuo?
BONUS: Uuden kokeileminen kannattaa
Hankerahoitus tarjoaa hyvän mahdollisuuden kokeilla jotakin aivan uutta. Kokeileminen vaatii rohkeutta ja luovaa ajattelua, mutta se kannattaa! Uutta on hyvä rakentaa aiempien oppien, kokemusten ja palautteen pohjalta. Minkälaisin keinoin kohderyhmiä voitaisiin tavoittaa entistäkin paremmin? Voitaisiinko jo kehitettyä menetelmää hyödyntää jossakin aivan muualla? Missä globaalikasvatusta ei ole vielä koskaan tehty, mutta sille olisi tarvetta? Voisiko juuri sinun järjestösi olla alku vieläkin isommalle muutokselle?
Fingo tarjoaa neuvontaa ja tukea rahoitusta hakeville järjestöille. Järjestämme DEAR-hakua käsittelevän rahoitusinfon 20.9. klo 14–15 ja VGK-infon 4.10. klo 13–14.30. Lisäksi tarjoamme hankeneuvontaa ja koulutusta VGK-tukea hakeville. Sisältöihin ja suunnitteluun voi myös saada inspiraatiota Fingon globaalikasvatuksen verkkokurssista ja Miten mitata ja parantaa globaalikasvatusta (pdf) -oppaasta.
Onnea hakuihin!