Ajankohtaista

Järjestöt: Hallituksen 22,5 miljoonan lisärahoitus kehitysyhteistyöhön tärkeä päätös

Suomalaiset kehitysjärjestöt kehuvat hallituksen tekemää lisärahoituspäätöstä kehitysyhteistyöhön. Ulkoministeriö myöntää kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin päätöksellä 22,5 miljoonaa euroa suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöohjelmille Afrikassa vuosille 2020–2021.

Pitkän aikavälin rahoitus EU-päämiesten agendalla – miltä unionin kehitysyhteistyö näyttää tulevaisuudessa?

Suomi esitteli ehdotuksensa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä jäsenmaiden päämiehille torstaina 12.12. Ulkosuhderahoitus ja kehitysyhteistyö säästyivät suuremmilta leikkauksilta, mutta suurimmat väännöt ovat vielä edessä.

Trendikortit: Kehitysjärjestöt muutoksessa

Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, ja muutokset näkyvät myös kehitysjärjestöjen toimintakentällä. Fingon ja sen jäsenjärjestöjen koostamat trendikortit tunnistavat 12 trendiä, jotka vaikuttavat kehitysjärjestöjen toimintaan.

Eriarvoisuus, humanitaarinen apu ja sukupuolten tasa-arvo EU:n kehitysministerien agendalla

EU:n kehitysministerit keskustelivat maanantaina eriarvoisuuden vähentämisestä, humanitaarisesta avusta ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. EU:n toimilla on nyt suurempi merkitys kuin koskaan, sillä trendi on synkkä: eriarvoisuus kasvaa ympäri maailman, humanitaariset kriisit lisääntyvät, eikä yksikään maa näytä saavuttavan sukupuolten tasa-arvoa vuoteen 2030 mennessä.

Alle kymmenen prosenttia EU:n kehitysrahoituksesta päätyy sinne, missä tarve on suurin

Kehitysrahoituksen seuranta on viime vuosina monimutkaistunut. Perinteisen kehitysavun lisäksi entistä suurempi osuus kehittyville maille suunnatusta kehitysrahoituksesta on lainaa, sekarahoitusta, valtion takauksia tai muuta erityisesti yksityisen sektorin vahvistamiseen suunnattua tukirahoitusta. Virallinen kehitysapu on kuitenkin laskusuhdanteessa jo toista vuotta perätysten.

EU:n kehitysministerien kokous 25.11.2019

Kuuntele: Suomen Afrikka-strategia

Ensi vuonna on tarkoitus laatia Suomen historian ensimmäinen Afrikka-strategia. Millainen sen pitäisi olla kansalaisjärjestöjen näkökulmasta? Miksi strategialle on kysyntää juuri nyt?

Fingon lausunto Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle 24.10.2019 (täydennetty 4.11.2019)

1. Aikataulutettu tiekartta 0,7 % tavoitteen saavuttamiseksi 2. Täytettävä sitoumus 0,2 % LDC-maihin 3. Turvattava kehitysjärjestöjen toimintaedellytykset 4. Kohdennettava ilmastorahoitusta sopeutumiseen

Fingon lausunto Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle 16.10.2019

1. Aikataulutettu tiekartta 0,7 % tavoitteen saavuttamiseksi 2. Täytettävä sitoumus 0,2 % LDC-maihin 3. Turvattava kehitysjärjestöjen toimintaedellytykset 4. Kohdennettava ilmastorahoitusta sopeutumiseen

Hienoa Jutta Urpilainen! – Komissaarikuulemisen keskiössä tasa-arvo ja eriarvoisuuden kitkeminen

Viime viikkoina on arvailtu, miten kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi ehdolla oleva Urpilainen profiloituu. Omana toiveenani on ollut, että uusi komissaari on vahva yhteistyön, köyhyyden vähentämisen, tasa-arvon ja koulutuksen puolustaja. Näiden odotusten kanssa oli ilo seurata, kun Euroopan parlamentin kehitysvaliokunta tenttasi Urpilaista tiistaina kolme tuntia.

Lisärahoitus kehitysyhteistyöhön askel oikeaan suuntaan: ”Suomen tulee kantaa globaalia vastuuta”

Rinteen hallituksen budjettiesityksen lisäykset kehitysyhteistyön määrärahoihin saa kiitosta järjestökentältä. Kehitysyhteistyön tukemisella on kauaskantoisia vaikutuksia niin maailmalla kuin myös Suomessa.

Intohimona maailmanparannus – pienissä järjestöissä apu ei ole anonyymia

Vapaaehtoisvoimin pyöriville pienyhdistyksille on edelleen paikkansa kehitysmaaliikkeessä, sillä niiden kautta ihmiset pääsevät osallistumaan itse, uskoo Georg Pimenoff Äetsän seudun kehitysmaaseurasta.