Ajankohtaista

Reiluja ratkaisuja ilmastokriisin torjumiseen: kartoitus järjestöjen ilmastotyöstä

African climate activists: We are tired of waiting for climate justice, stronger action is needed now 

Fingo organized a webinar ‘Amplifying voices of African youth ahead of COP27: focus on Loss and Damage’ where young African climate justice activists gathered to share their messages ahead of the UN climate change negotiations conference, COP 27.

Miten ilmastokriisin kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti?

Turun Mahdollisuuksien torilla keskusteltiin siitä, miten Suomi voi kantaa vastuuta ilmastokriisin ratkaisemisesta. Keskustelussa pureuduttiin erityisesti kansainvälisen ilmastorahoituksen kysymykseen.

Vammaisinkluusio osaksi Suomen kansainvälistä ilmastopolitiikkaa!

Vammaisinkluusion poliittinen vahvistaminen tapahtuisi luontevasti osana Suomen ilmastoulkopolitiikan ja -rahoituksen uudistamista, kirjoittavat Niko Humalisto ja Lilja Österman Suomen Lähetysseurasta.

Köyhimmät maat pettyneitä Glasgow’n ilmastokokouksen tuloksiin – oikeutta kehitykseen ei turvattu

Kansainvälinen ilmastorahoitus oli yksi YK:n ilmastokokouksen kipukohdista. Köyhimmät maat pettyivät neuvottelutuloksiin, sillä ne olisivat tarvinneet lisää tukea ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamiseen.

Glasgow’n ilmastoneuvottelujen tulos voi olla laiha tai vahva – viime hetken poliittiset ratkaisut merkitsevät

Tekniset neuvottelut ovat COP26:n osalta ohi. Ilmaston lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen on nyt poliittisten johtajien käsissä. Kokosimme kolme pointtia ilmastorahoituksen vaikeista, yhä avoimista neuvottelukysymyksistä.

“Elämämme riippuu niistä päätöksistä, joita Glasgow’ssa tehdään”

YK:n ilmastokokouksen ensimmäinen viikko lähenee loppuaan. Katseet kohdistuvat rikkaisiin valtioihin, jotka ovat luvanneet maksaa kansainvälistä ilmastorahoitusta kehittyville maille. Rahoitus on ollut riittämätöntä, ja kehittyvien maiden edustajat ovat jälleen kerran ilmaisseet hätähuutonsa.

Hallitus otti budjettiriihessä tärkeitä askelia kansainvälisen ilmastorahoituksen kehittämiseksi

Budjettiriihestä kantautui useita myönteisiä uutisia. Hallitus sitoutui kehittämään kansainvälistä ilmastorahoitusta ja teki hyviä päätöksiä vero-oikeudenmukaisuuden kasvattamiseksi.

Suomi on Pohjoismaiden kitsain kansainvälisen ilmastorahoituksen maksaja: Tämän verran olisi Suomen reilu osuus

Pariisin ilmastosopimus velvoittaa rikkaat maat pistämään liikkeelle vuosittain 100 miljardia dollaria köyhien ja keskituloisten maiden ilmastotoimien tueksi. Velvoite koskee myös Suomea, mutta sen toimeenpano on ollut hajanaisesti johdettua ja läpinäkymätöntä. Suomen Lähetysseuran kehitystalouden asiantuntija Niko Humalisto selvitti, paljonko Suomen reilu maksuosuus voisi olla.

Tuore raportti osoittaa: Suomen ilmastorahoituksen puutteita ei voi enää sivuuttaa

Valtiontalouden tarkastusviraston juuri julkaistu raportti Suomen ilmastorahoituksesta keräsi kehitysjärjestöiltä kiitosta. Selvitys nosti esiin vakavia puutteita ilmastorahoituksen vastuullisuuskäytännöissä. Raportti kuitenkin ohitti järjestöjen pitkän kokemuksen, ja siksi allekirjoittaneet järjestöt ehdottavat ilmastorahoituksen sidosryhmistä koostuvan työryhmän perustamista.

Fingon lausunto Eduskunnan ulkoasianvaliokunnalle kehitysyhteistyöstä ja valtion talousarviosta 2021

Fingo lausui Eduskunnan ulkoasianvaliokunnalle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2021 ja kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä.

Järjestöt: Kehitysrahoituksen kasvattaminen osoittaa globaalia vastuuntuntoa

Hallituksen ensi vuodelle hyväksymän talousarvioesityksen mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja nostetaan hallitusohjelman mukaisesti. Suomi käyttää ensi vuonna varsinaiseen kehitysyhteistyöhön yli 710 miljoonaa euroa, eli kasvua on lähes 29 miljoonaa euroa. Kehitysjärjestöt saavat esityksen mukaan reilun neljän miljoonan euron, eli noin viiden prosentin korotuksen.