Ajankohtaista

Miksi julkisesta maakohtaisesta raportoinnista päättäminen on EU:ssa niin vaikeaa?

Pitkän aikavälin rahoitus EU-päämiesten agendalla – miltä unionin kehitysyhteistyö näyttää tulevaisuudessa?

Suomi esitteli ehdotuksensa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä jäsenmaiden päämiehille torstaina 12.12. Ulkosuhderahoitus ja kehitysyhteistyö säästyivät suuremmilta leikkauksilta, mutta suurimmat väännöt ovat vielä edessä.

Eriarvoisuus, humanitaarinen apu ja sukupuolten tasa-arvo EU:n kehitysministerien agendalla

EU:n kehitysministerit keskustelivat maanantaina eriarvoisuuden vähentämisestä, humanitaarisesta avusta ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. EU:n toimilla on nyt suurempi merkitys kuin koskaan, sillä trendi on synkkä: eriarvoisuus kasvaa ympäri maailman, humanitaariset kriisit lisääntyvät, eikä yksikään maa näytä saavuttavan sukupuolten tasa-arvoa vuoteen 2030 mennessä.

Alle kymmenen prosenttia EU:n kehitysrahoituksesta päätyy sinne, missä tarve on suurin

Kehitysrahoituksen seuranta on viime vuosina monimutkaistunut. Perinteisen kehitysavun lisäksi entistä suurempi osuus kehittyville maille suunnatusta kehitysrahoituksesta on lainaa, sekarahoitusta, valtion takauksia tai muuta erityisesti yksityisen sektorin vahvistamiseen suunnattua tukirahoitusta. Virallinen kehitysapu on kuitenkin laskusuhdanteessa jo toista vuotta perätysten.

Jukka Hoffrén: ”Talous- ja yhteiskuntajärjestelmää ohjaavat vääristyneet signaalit siitä, mikä on arvostettua ja tärkeää”

Politiikkaa tehdään edelleen bruttokansantuote edellä, vaikka se ei kerro meille mitään hyvinvoinnista.

EU:n kehitysministerien kokous 25.11.2019

Kuuntele: Suomen Afrikka-strategia

Ensi vuonna on tarkoitus laatia Suomen historian ensimmäinen Afrikka-strategia. Millainen sen pitäisi olla kansalaisjärjestöjen näkökulmasta? Miksi strategialle on kysyntää juuri nyt?

Asiantuntijoilta vahvat suositukset – YK:n kestävän kehityksen tavoite 4.7 toimeenpantava Euroopassa

YK:n kestävän kehityksen tavoite 4.7:n mukaan kaikilla ihmisillä tulee olla tiedot ja taidot edistää kestävää kehitystä. 200 päättäjää, tutkijaa ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijaa 54 maasta laativat marraskuun alussa Helsingissä järjestetyssä Envision 4.7 -konferenssissa tiekartan ja suositukset tavoitteen toimeenpanemiseksi Euroopassa.

Antropologi Jason Hickel: “Meidän täytyy hylätä ajatus, että vihreä kasvu on tie ulos tästä sotkusta”

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää, että materiaalien ja energian käyttöä vähennetään, Helsingissä vieraillut tutkija toteaa.

Neljä näkökulmaa Afrikan, EU:n ja Suomen suhteiden tulevaisuuteen

Afrikka ja sen kehitys ovat monella tapaa vaa’ankieliasemassa maailman tulevaisuuden suhteen. Ei siis ihme, että eri toimijoiden kiinnostus Afrikkaa kohtaan on noussut viime vuosina. Millaisia ovat Suomen ja EU:n uudet Afrikka-strategiat ja kenen ehdoilla niitä laaditaan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Tiedekulmassa Financing for Sustainable Development in Africa -tilaisuudessa.

Africa Platformin pääsihteeri Paul Okumu: ”Eurooppalaiset, luopukaa ylpeydestänne ja kysykää meiltä suoraan mitä haluamme ja tarvitsemme”

Afrikka kiinnostaa yhä enemmän niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Maanosien suhteen pitäisi pohjautua tasa-arvoiselle keskustelulle, mutta Afrikka-strategiat osoittavat, että siihen on vielä pitkä matka, sanoo Africa Platformin pääsihteeri Paul Okumu.

Envision 4.7 -tapahtumassa luodaan yhteinen tiekartta – ”Kaikilla on oikeus rakentaa parempaa huomista”

200 kansainvälistä vierasta ja vahva tahtotila. Ensi viikolla Helsingissä Fingon koordinoima Bridge 47 -hanke, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ulkoministeriö järjestävät Envision 4.7 -konferenssin.