IPS — Euroopassa asuvat siirtolaiset lähettivät viime vuonna kehitysmaihin ja köyhempiin Euroopan maihin yhteensä liki sata miljardia euroa. Euroopassa elää noin 50 miljoonaa työikäistä maahanmuuttajaa.He vastaavat noin neljäsosasta koko maailman siirtolaisten rahalähetyksiä, kertoo Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto (Ifad). Sen mukaan todellinen summa on ylittänee sata miljardia, sillä paljon rahaa liikkuu myös epävirallisia kanavia pitkin.Eniten rahaa kotiutettiin Venäjältä, yli 18 miljardia euroa. Seuraavat suurten rahalähetysten maat olivat Britannia (15), Saksa (12,5), Ranska ja Italia (9) sekä Espanja (8,5 miljardia euroa).Rahalähetyksistä noin kolmannes jäi Eurooppaan, jossa suurimmat vastaanottajat olivat Ukraina, Puola ja Romania, mutta valtaosa päätyi yli 50 kehitysmaahan.Ifad laskee, että Euroopan rahalähetyksistä hyötyy noin 150 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa. Valtaosa rahoista kuluu perustarvikkeisiin, kuten ruokaan, asumiseen, lääkkeisiin ja koulutukseen. Tutkimusten mukaan noin viidennes rahoista olisi käytettävissä säästöihin, sijoituksiin tai velanmaksuun.Ifad muistuttaa, että rahoista on sitä suurempi hyöty, mitä alemmas siirtokulut saadaan. Vuonna 2009 asetettu tavoite kulujen painamisesta alle viiteen prosenttiin säästäisi yli kaksi miljardia euroa vuodessa.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
