IPS — Aiemmin Zimbabwen pientilat tuottivat maissia alle puolet valtion vuosittaisesta tarpeesta, mutta nyt niiden vastuulla on lähes koko 1,8 miljoonan tonnin tuotanto.Sen sijaan maatilayritykset eli 6–20 hehtaarin tilat tuottavat viljaa huomattavasti alle odotusten. Vuoden 2000 verisessä maareformissa Zimbabwen parhaat viljelymaat haltuunsa ottaneet nykyiset maatilayrittäjät kasvattavat vain noin 15 prosenttia valtion tarvitsemasta maissista.Afrikan maatalousinstituutin professori Sam Moyo selittää romahduksen johtuvan pientilojen tuotannon kaupallistumisesta. Aiemmin vain oman ruokansa tuottaneet viljelijät ovat saaneet käyttöönsä uutta tekniikkaa, siemeniä ja lannoitteita ja alkaneet myydä osan sadostaan. Seurauksena suurempien tilojen omistajat ovat siirtyneet paremmin tuottaviin viljelykasveihin.Moyon mukaan hallitus tukee pienviljelijöitä, mutta kaupallisilta tiloilta valtion tuki puuttuu. Esimerkiksi lannoitteiden subventoimaton hinta tekee viljan viljelystä kannattamatonta ja saa tilalliset siirtymään tupakan tai vihannesten kasvattajiksi.Maanviljelijöiden etujärjestön ZFU:n johtaja Paul Zakaria syyttää yrittäjien vähäisestä maissinviljelystä puutteellista infrastruktuuria. Maatalousyrittäjiltä puuttuvat sekä kastelujärjestelmät ja sähkö että taloudelliset mahdollisuudet hankkia ne.Valtio maksaa maissista pienviljelijöille kehnosti, mutta kauppasuhde valtion kanssa takaa myyjälle viljan etuosto-oikeuden katovuosina.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
