EU:n jäsenmaiden valtiovarainministerit hyväksyivät perjantaina 17. kesäkuuta veronkierron vastaisen direktiivin. ”Tällä lainsäädännöllä on huomattava merkitys sekä siihen, paljonko yritykset maksavat veroja että siihen, mihin verot maksetaan”, kehui Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem ECOFIN-kokouksen aikaansaannoksia The Finacial Timesin mukaan.Komissio jätti alkuperäisen esityksensä tammikuussa, ja sen jälkeen sisältöä on muokattu moneen otteeseen.”Esitys oli alunperinkin melko kunnianhimoton. Tilannetta ei paranna se, että ennen hyväksymistä direktiiviä vesitettiin entisestään”, toteaa Tove Maria Ryding eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen Eurodad-verkostosta.Jäsenmailla oli aikaa jättää valtiovarainministerien hyväksymään versioon vielä eriävä mielipiteensä maanantaihin puoleenyöhön mennessä, mutta vastalauseita ei tullut. Sen sijaan kesäkuun alussa Euroopan parlamentti äänesti tiukemman version puolesta, mutta koska on kyse veroasiasta, on jäsenmailla suurempi sananvalta kuin parlamentilla.”Direktiiviin jätetyt porsaanreiät mahdollistavat sen, että suuryrityksillä on edelleen mahdollista siirtää varoja matalan verotuksen maihin”, arvioi vero-oikeudenmukaisuuden asiantuntija Lyydia Kilpi Kepasta.”Tosin direktiivi on vain minimistandardi, ja jäsenmaat voivat halutessaan säännellä yrityksiä tiukemmin. Käytäntö on kuitenkin viime aikoina osoittanut, että todellista tahtoa veronkierron hillitsemiseen ei ole.”
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
