Kepan maajohtaja Soila Hirvonen (kesk.) esitteli suomalaista järjestötoimintaa Nicaraguassa. Kuva: Kepan maajohtaja Soila Hirvonen (kesk.) esitteli suomalaista järjestötoimintaa Nicaraguassa.

Itäeurooppalaisia trialogilaisia Managuan-toimistossa

Suurta mielenkiintoa Kepan Nicaraguan-toimintaa kohtaan osoittivat maanantai-iltana kolmisenkymmentä itäeurooppalaista järjestöaktivistia.

Teksti: Kimmo Lehtonen Kuva: Kimmo Lehtonen

Kepan toimisto Managuassa sai vieraita kaukaa, kun kolmisenkymmentä itäeurooppalaista kansalaisjärjestöaktivistia ja –ammattilaista tutustui Kepan toimintaan.
Koordinaattori Soila Hirvosen ja kehityspoliittisen tiedottajan Toni Sandellin puolituntiset esitykset Kepan toiminnan päälinjauksista ja metodeista upposivat kuin veitsi voihin ja kolmas puolituntinen menikin kysymystulvassa.
Pikkupurtavan parissa tiivis keskustelu Kepan toiminnasta, Nicaraguan kansalaisyhteiskunnasta ja maan tilasta yleensäkin jatkui vilkkaana. Ryhmäläiset pitivät kolmituntista tilaisuutta hyvin antoisana. Tiedä sitten oliko vapautuneeseen tunnelmaan sellainenkin syy, että ennen Kepaan tuloaan ryhmä vieraili paikallisessa Euroopan unionin toimistossa, jossa puuduttava tunnelma – sisällöllisten konfliktikysymysten ohella – on tunnetusti melkoisen tappava.
Ryhmän jäsenet kuuluvat vuonna 2009 alkaneeseen EU-rahoitteiseen TRIALOG-projektiin, jonka avulla pyritään luomaan yhteistyösuhteita EU:n ja sen kandidaattimaiden kansalaisjärjestöjen välille. Menossa on hankkeen neljäs vaihe, joka koostuu muun muassa kenttämatkasta Keski-Amerikkaan.
Kolme viikkoa matkalla olleet järjestöaktiivit ovat nyt odysseiansa päätösvaiheessa. Matka jatkui tiistaiaamuna tutustumisella Nicaraguan eteläiseen ja pohjoiseen autonomiseen alueeseen, niiden pääkaupunkeihin Bilwiin ja Bluefildsiin sekä niiden lähietäisyydellä sijaitseviin kreoli- ja intiaaniyhteisöihin. Lauantaina ryhmä palaa Managuaan ja kotimatka alkaa.
”Haluaisin kyllä oikeasti kotiin jo”, sanoi veljeskansan toinen edustaja uupuneella äänellä hotellin bussiin noustessa.
”On tämä aika erikoinen paikka, tämä Nicaraguakin. Toisaalta voin kyllä jotenkin ajatella, että joku haluaa täälläkin asua ja tehdä töitä”, hän kuitenkin arveli, luoden samalla epäröivän, mutta myötätuntoisen katseen.