57 valtion ministerit ja edustajat kokoontuivat 27-28. huhtikuuta Kolumbian Santa Martan öljysatamakaupunkiin puimaan, miten maailman riippuvuudesta fossiilienergiaan – öljyyn, kivihiileen ja maakaasuun – päästäisiin lopultakin eroon.[1] Konferenssi käytiin jännittyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa fossiilienergiriippuvuuden haitat näyttäytyvät taloutta rokottavan energiakriisin myötä.
“Vaikka ilmastonmuutosten eksistentiaalinen uhka ei vielä ole saanut poliitikoita tekemään tarvittavia päätöksiä, fossiilienergiasta luopumisen muut välittömät hyödyt käyvät päivä päivältä selvimmiksi myös kvartaalitalouden näkökulmasta. Myös fossiilienergian ja sotien välitön yhteys on näyttäytynyt Yhdysvaltojen hyökkäyksissä öljyrikkaisiin Venezuelaan ja Iraniin sekä Venäjän sotakoneiston jatkuvana tulovirtana fossiilienergian hintojen nousun seurauksena”, sanoo Fingon ilmastopolitiikan asiantuntija Emilia Runeberg.
“Energiakriisi osoittaa päivä päivältä fossiiliriippuvuutemme myrkyllisyyden taloudellemme ja sääntöpohjaiselle maailmanjärjestykselle. Fossiilienergian kallistuminen ja öljyn hintaheilahtelun erinäiset negatiiviset vaikutukset, myös ruokaturvaan, tulevat olemaan tuhoisimmat erityisesti pienissä ja kehittyvissä maissa, joilla ei ole sotiin osaa eikä arpaa”, Runeberg muistuttaa.
IEA:n arvion mukaan yli 80 prosenttia maailman energiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.[2] Puhtaaseen energiaan investoitiin kuitenkin vuonna 2024 noin 2000 miljardia dollaria, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin investoinnit uuteen fossiiliseen energiaan. “Suunta on oikea. Mutta ilmaston lämpenemisen kannalta vain fossiilienergian alasajolla on väliä”, Runeberg toteaa.
Santa Martan kokous näyttäytyi valonpilkahduksena vastatuulessa kamppailevalle monenkeskiselle kansainväliselle yhteistyölle. Kokoukseen osallistuneet maat sitoutuivat laatimaan kansallisia ja alueellisia tiekarttoja fossiilienergiasta irtautumiseksi.[3] Maat sitoutuivat myös uuteen työohjelmaan maailman finanssiarkkitehtuurin fossiiliriippuvuuksia [4] ylläpitävien rakenteiden purkamiseksi sekä selvitystyön käynnistämiseksi kansainvälisen kaupan irtikytkemiseksi fossiilisista.
“Fossiilienergiateollisuus on jättiyritysten omistuksessa, jotka nauttivat tällä hetkellä sekä tähtitieteellisistä voitoista että mittavista julkisista tuista – ja tiukasta otteestaan poliittiseen päätöksentekoon. Fossiiliriippuvuus on myrkkyä ei vain Euroopan taloudelle, vaan laajemminkin yhteiskuntavakaudelle ja kansainväliselle rauhalle. Riippuvuudesta on irtaannuttava ja se edellyttää uutta kansainvälistä yhteistyötä ja poliittista johtajuutta EU:lta ja Suomelta”, sanoo Fingon kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita.
“On päivänselvää, että vanhoista fossiilienergian polkuriippuvuuksista eroon nopeinten pyristelevät edelläkävijät tulevat poimimaan huomisen talouskehitysken hedelmät. Suomen tulisi panostaa entistä enemmän ilmastodiplomatiaan ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen. Meidän on syytä kurottaa ja suuntautua maailmalle, luoda tulevaisuuden kumppanuuksia, suhteita ja rahoitusratkaisuja. Suomalaisten vihreiden vientiyritysten tulevaisuuden markkinat ovat kehittyvissä maissa”, Hautaviita toteaa.
- Santa Martaan kokoontuneet valtiot turhautuivat vuoden 2025 marraskuun YK:n ilmastokokouksessa, kun maat eivät päässeet sopuun maailmanlaajuisen tiekartan laatimisesta fossiilienergiasta luopumiseksi. Santa Martassa oli paikalla suuria öljyntuottajia kuten Norja, Nigeria ja Brasilia – edustavat noin kolmasosaa maailman talouden volyymistä, ja haluavat profiloitua uuden energiajärjestyksen johtajina. Historian ensimmäisen fossiilisten alasajoa käsitelevän huippukokouksen henkeä kehuttiin rakentavaksi. Edustajat keskustelivat pienryhmissä avoimesti vaikeista kysymyksistä, kuten miten kansainvälisen kaupan ja finanssiarkkitehtuurin rakenteellisista esteitä vihreän siirtymän toteuttamiselle voitaisiin yhteistyön keinoin purkaa. Suomea kokouksessa edusti ilmastopääneuvottelija Marjo Nummelin. Ensi vuonna koalition toista kokousta isännöivät Tuvalu ja Irlanti.
- Jopa maailman edistyneimmän ilmastolainsäädännön ja kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet omaavassa EU:ssa kokonaisenergiasta noin 65-70 prosenttia tuotetaan fossiilisilla. EU-valtiot käyttävät edelleen vuosittain noin 130 miljardia euroa julkista rahaa fossiilienergian tukemiseen. Euroopan alueen fossiilienergiayhtiöt, kuten Shell, Total Energies, BNP ja Eni, käärivät ennätysvoittoja, noin 80-120 miljardia euroa vuosittain. Kun mukaan lasketaan loput maailman fossiiliyhtiöt, näiden yhtiöiden vuosittaisten nettovoittojen suuruus liikkuu 2000–4000 miljardin dollarin luokassa.
- Esimerkiksi Ranska julkisti näyttävästi jo kokouksen alkumetreillä oman kansallisen tiekarttansa. Valtioiden ja alueiden tiekarttatyötä tukemaan perustettiin uusi kansainvälinen asiantuntijapaneeli Global Energy Transiton Panel.
- Esimerkiksi velkakriisien kourissa kamppailevat kehittyvät maat ovat “fossiililoukussa”, jossa velkojaan hoitaakseen joutuvat tuottamaan lisää fossiilienergiaa. Noidankehä estää energiasiirtymän toteuttamisen. Myös Globaalin Etelän nk. vihreiden lainojen ylimitoitetun hinnoittelun ja teollisuusmaiden julkisten fossiilitukien purkamisen keinojen etsintä kuuluvat tämän työohjelman tavoitteisiin.
Lisätiedot
Emilia Runeberg, kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntija
Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
+358 50 317 6686 | emilia.runeberg@fingo.fi
Johannes Hautaviita, kansainvälisen politiikan asiantuntija
Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
+358 50 317 6708 | johannes.hautaviita@fingo.fi
