Maailman hyvää tekevimmät ihmiset löytyvät Yhdysvalloista ja Myanmarista, selviää tämän vuoden World Giving Index -listauksesta, jossa mitataan yksityishenkilöiden rahalahjoituksia, vapaaehtoistyötä ja sitä, ovatko he auttaneet tuntemattomia ihmisiä.Yhdysvaltalaiset ovat kymmenen parhaan joukossa kaikissa kolmessa kategoriassa, ja tuntemattomien auttamisessa he ovat maailman johtajia.Myanmarilaiset taas ovat maailman anteliaimpia: jopa 91 prosenttia on lahjoittanut rahaa hyväntekeväisyyteen. Selvityksen tehneen CAF-säätiön (Charities Aid Foundation) mukaan tähän vaikuttaa theravada-buddhalainen perinne, jonka perinteiden mukaisesti myanmarilaiset lahjoittavat säännöllisesti rahaa maan noin puolelle miljoonalle munkille.Säätiö muistuttaa, ettei antaminen ole varallisuudesta kiinni: kahdenkymmenen kärkimaan joukossa on vain viisi maata maailman rikkaimpien G20-maiden ryhmästä. Säätiön mukaan kulttuurisilla tekijöillä on suuri vaikutus. Anglosaksisten maiden charity-perinne näkyy myös: kärkikymmeniköstä löytyvät Kanada, Irlanti, Uusi-Seelanti, Australia ja Britannia.Katastrofit näyttävät universaalisti lisäävän ihmisten auttamishalua. Vuoden suurin nousija on Malesia, jonka sijoitus listalla parani 71. sijalta seitsemänneksi — taustalla on ilmeisesti läheisen Filippiinien Haiyan-taifuunin aiheuttama humanitaarinen innostus. Vastaavaa auttamishalun nousua on aiemmin nähty Kiinan ja Japanin kokemien katastrofien jälkimainingeissa.Eniten maailmassa on yleisesti kasvanut tuntemattomien auttaminen, ja nousu on ollut merkittävintä kehitysmaissa. Myös vapaaehtoistyö on kasvanut, mutta rahan antaminen on vähentynyt hieman. CAF epäilee, että taustalla tähän on nuorten työttömyyden kasvu, sillä erityisesti 15—29-vuotiaiden rahalahjoitukset ovat vähentyneet.Naiset antavat rahaa miehiä hanakammin, mutta vain teollisuusmaissa — köyhissä ja keskituloisissa maissa rahaa lahjoittavat enemmän miehet.Suomalaiset löytyvät sijalta 25. Listaus perustuu Gallupin tekemiin kyselytutkimuksiin.World Giving Index 2014
Kutsu COP31-briiffitilaisuuteen: Maailma ylittää puolentoista asteen kriittisen lämpenemisrajan – mitä tämä tarkoittaa?
Turkin Antalyassa järjestetään 9–20. marraskuuta YK:n ilmastosopimuksen 31. osapuolikokous. Ilmastoneuvotteluja leimaavat tänä vuonna globaali energiakriisi, kiristyvät konfliktit, vaikeasti ennustettava teknologiakehitys ja eskaloituvat ilmastotuhot. Pariisin sopimuksen pääasiallinen tavoite pitää maailman keskilämpötilan nousu alle tieteen kriittisenä pitämän 1,5 asteen ollaan nyt varmuudella ylittämässä. Miksi ilmastopolitiikka näyttää häviävän politiikan keskiöstä juuri “kriittisen vuosikymmenen” viimeisinä vuosina, ja mitä tavoitteen ylitys tarkoittaa käytännössä?
