Lidl kiri jälleen ensimmäiseksi, kun Finnwatch vertaili kauppaketjujen valikoimista löytyvien pääsiäismunien vastuullisuutta. Lidl säilytti näin ollen vastuullisen suklaamyyjän ykköspaikan, jonka se otti viime vuoden lopulla Finnwatchin joulukonvehtivertailussa.Finnwatchin mukaan Lidlin pääsiäismunista 60 prosentilla on UTZ-sertifikaatti, kun taas S-ryhmällä, Ruokakeskolla, Suomen Lähikaupalla ja Stockmannilla ei ole valikoimissaan vastuullisuussertifioituja pääsiäismunia lainkaan.Täysin epäeettisiä eivät muut ketjut kuitenkaan ole, vaan Rainforest Alliance -sertifioituja Maraboun pääsiäissuklaarakeita löytyy lähes kaikkien kauppaketjujen valikoimasta, ja K-ryhmän isoista marketeista löytyy myös Reilu kauppa -sertifioituja suklaatipuja. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala pitää tulosta muiden ketjujen osalta kuitenkin surkeana.”Kaakaon tuotannon erittäin vakavat lapsityövoimaan ja ihmiskauppaan liittyvät ongelmat ovat kaikkien tiedossa”, Vartiala sanoo Finnwatchin tiedotteessa.Harhaanjohtavaa markkinointiaFinnwatch havaitsi vertailussaan, että markkinoilla on monenlaisia suklaavalmistajien itse ilmoittamia väittämiä vastuullisuudesta ja vastuullisuusohjelmista. Näistä monet eivät ole minkään ulkopuolisen tahon valvomia tai sertifioimia.Finnwatch neuvoo vähittäiskauppiaita ja kuluttajia suosimaan vain yleisesti tunnustettuja, kolmannen osapuolen sertifioimia tuotteita, jotka ovat esimerkiksi sertifiointialan itsevalvontaelimen Iseal Alliancen jäseniä. Eri järjestelmiä voi vertailla myös kansainvälisellä Standard Map -työkalulla.”Yritysten omista vastuullisuusohjelmista ja -projekteista kertovat logot ovat löytäneet tiensä myös kuluttajapakkauksiin. Nämä eivät vastaa kolmannen osapuolen sertifiointeja, ja suhtaudumme kuluttajia harhaan johtaviin merkintöihin ja vastuuväittämiin erittäin kriittisesti”, Vartiala toteaa.Finnwatch: Orjasuklaata taas tarjolla? – Lidl voitti ylivoimaisesti suklaavertailun
Kutsu COP31-briiffitilaisuuteen: Maailma ylittää puolentoista asteen kriittisen lämpenemisrajan – mitä tämä tarkoittaa?
Turkin Antalyassa järjestetään 9–20. marraskuuta YK:n ilmastosopimuksen 31. osapuolikokous. Ilmastoneuvotteluja leimaavat tänä vuonna globaali energiakriisi, kiristyvät konfliktit, vaikeasti ennustettava teknologiakehitys ja eskaloituvat ilmastotuhot. Pariisin sopimuksen pääasiallinen tavoite pitää maailman keskilämpötilan nousu alle tieteen kriittisenä pitämän 1,5 asteen ollaan nyt varmuudella ylittämässä. Miksi ilmastopolitiikka näyttää häviävän politiikan keskiöstä juuri “kriittisen vuosikymmenen” viimeisinä vuosina, ja mitä tavoitteen ylitys tarkoittaa käytännössä?