Finnwatch: Suomen verosopimukset heikentävät kehitysmaiden verotusta

Kahdenvälisillä verosopimuksilla Suomi saattaa rajoittaa kehitysmaiden verotusoikeutta, ilmenee Finnwatchin selvityksestä. Suomi myös tukee haitallista verokilpailua solmimalla sopimuksia tunnettujen veroparatiisien kanssa.

Teksti: Sanna Jäppinen

Suomen kehityspoliittisessa ohjelmassa ilmoitetaan, että Suomi pyrkii vahvistamaan kehitysmaiden verotuskykyä. Finnwatchin ”Rikkinäinen veropalapeli” -selvityksen mukaan kahdenväliset verosopimukset eivät kuitenkaan aina ole linjassa kehitystavoitteiden kanssa.”Suomi on sopinut joidenkin kehitysmaiden kanssa alhaisistakin lähdeverokannoista, mikä voi rapauttaa kehitysmaiden veropohjia. Esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaan Sambian kanssa solmitussa verosopimuksessa Sambialle on annettu vain viiden prosentin verotusoikeus suorien sijoitusten osinkotuloihin ja rojalteihin”, kertoo Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki järjestön tiedotteessa.Toisen Suomen pitkäaikaisen afrikkalaisen kumppanimaan eli Tansanian kanssa veroprosentti on 20 prosenttia. Raportin mukaan ratkaisuja lähdeveroprosenttien vaihtelevista enimmäistasoista ei perustella.Lähdeveron alentaminen tai poistaminen tarkoittaa sitä, että investointien kohdevaltio eli lähdevaltio luopuu tulojen verottamisesta yrityksen kotivaltion hyväksi. Vaikka alhaiset lähdeverokannat sitovat molempia sopimusvaltioita, käytännössä tasapaino saavutetaan ainoastaan silloin, kun valtioiden välillä tehdään suurin piirtein yhtä paljon investointeja puolin ja toisin – eli esimerkiksi kahden korkean tulotason teollisuusvaltion välillä, raportissa todetaan.Pohjaksi YK:n malliverosopimusFinnwatch on selvityksessään käynyt läpi Suomen 75 valtion kanssa solmimat kahdenväliset verosopimukset.  Järjestön mukaan Suomen verosopimusten vaikutusarvioinnit ovat nykyisin puutteellisia, ja ne tehdään vain Suomen osalta.”Sopimusten vaikutuksia kehitysmaiden talouteen ja kansalaisten hyvinvointiin ei arvioida. Vaihtoehtoisia ratkaisuja sopimuksille ei käsitellä”, raportissa todetaan.Jatkossa kehitysmaiden kanssa käytävien sopimusneuvottelujen lähtökohdaksi pitäisi Finnwatchin mielestä asettaa vähintään YK:n malliverosopimuksen tasoiset määräykset.Tällä hetkellä suurin osa kahdenvälisistä verotusopimuksista perustuu OECD:n malliverosopimukseen, jonka sisältöön vaikuttamisessa kehitysmailla ei ole virallista roolia. Vaikka YK:n sopimus pohjautuu OECD:n malliin, on siinä paikoin pyritty huomioimaan paremmin kehitysmaiden intressit, Finnwatch arvioi.Suomelta puuttuu linjaus veroparatiiseistaTilastojen perusteella Alankomaat, Belgia, Sveitsi, Irlanti, Luxemburg, Singapore ja Hong Kong ovat suomalaisten suorien investointien suosituimpia läpikulkuvaltioita. Ne ovat mukana myös useissa veroparatiisilistauksissa. Suomi on tehnyt kaikkien kanssa verosopimuksen.Sopimusten väärinkäyttöä estäviä tai veroetuuksia rajoittavia sopimusmääräyksiä on sisällytetty vain joihinkinverosopimuksiin. Koska kattavia vaikutusarvioita ei tehdä, ei ole selvitetty esimerkiksi sitä, edistetäänkö Suomen verosopimuksilla jollain tavalla monikansallisten yritysten harjoittamaa sopimusshoppailua ja pääomapakoa kehitysmaista, rapotissa todetaan.”Haitallista verokilpailua käyvien valtioiden kanssa tulisi tehdä lähtökohtaisesti vain verotietojenvaihtoa koskevia sopimuksia ja sitouttaa ne automaattiseen verotietojenvaihtoon”, Telkki toteaa.Joidenkin veroparatiiseiksi luokiteltavien maiden kanssa Suomi on myös sopinut osinkojen, korkojen tai rojaltien nollan prosentin lähdeverosta, laajemmin kuin mitä EU:n direktiivit edellyttävät EU-maiden välillä.”Kaikista rajat ylittävistä suorituksista tulisi periä lähtökohtaisesti ainakin pieni lähdevero, sillä näin poistetaan mahdollisuuksia ja kannustimia aggressiiviseen verosuunitteluun”, Telkki arvioi.Finnwatch muistuttaa, että Suomi on hallitusohjelmassa sitoutunut toimimaan veroparatiisien sulkemiseksi. Silti Suomella ei edelleenkään ole julkista verosopimuspoliittista linjausta suhteessa veroparatiiseihin, eikä listaa veroparatiiseista tai matalan verotuksen maista, joiden joiden osalta noudatettaisiin varauksellisempaa sopimuspolitiikkaa.Finnwatch: Rikkinäinen veropalapeli (pdf)Kepa.fi: Järjestöt: OECD:n veronkiertolinjaukset eivät tue avoimuuttaKepa.fi: OECD: Köyhiltä mailta puuttuvat keinot veronkierron estämiseksiKepa: Suuryritysten avoimempi kirjanpito toisi Tansanialle verotuloja