Fingon kevätkokous järjestettiin Tieteen ja toivon talossa Puistokatu 4:ssä toukokuun lopulla.
Ohjelma oli varsin tavanomainen: kokouksessa käsiteltiin Fingon toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto. Lisäksi toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi kaksi uutta jäsentä: Autokton ry ja Nuorten Akatemia.
Kokouksen alkusanat kuultiin hallituksen puheenjohtaja Eva Biaudet’lta. Hän nosti esiin, miten kehityskysymykset ovat jääneet taka-alalle samaan aikaan, kun puhe turvallisuudesta on korostunut.
”Turvallisuudessa kysymys ei ole vain aseista tai varustautumisesta, vaan kaikkein tärkeintä on rakentaa sellaista yhteiskuntaa ja maailmaa, joissa konflikteilla ei ole mahdollisuus eskaloitua samalla tavalla”, Biaudet sanoi.
Biaudet kiitteli viimeaikaista uutisointia Sudanin tilanteesta. Hän muisteli aikaisempaa tilaisuutta, jossa oli ollut mukana parlamentaarikoita ja kansalaisjärjestöjä. Tilaisuudessa sudanilainen ihmisoikeuspuolustaja totesi, että heillä on voimavaroja ja halua auttaa ihmisiä.
”Ajattelin, että jos he jaksavat, niin meidänkin täytyy jaksaa eteenpäin.”
Keskustelua festivaalista
Kokouksen lopuksi heräsi ajankohtaista keskustelua Maailma kylässä -festivaalista.
Useampi Fingon jäsenjärjestö toivoi, että jatkossa tapahtuma järjestetään alueella, jonne kaikki halukkaat järjestöt mahtuvat esittelemään toimintaansa.
Tänä vuonna festivaali toteutettiin Lasipalatsikorttelissa ja Narinkkatorilla. Tilan puutteen takia kaikki kiinnostuneet järjestöt eivät päässeet näytteilleasettajaksi omalle ständille. Rannalle jääneille järjestöille tarjottiin mahdollisuutta jaettuun ständipaikkaan.
Fingon toiminnanjohtaja Linda Konate kiitti jäsenjärjestöjen edustajia kommenteista ja muistutti, että Fingo toivoo runsaasti palautetta kehittämis- ja kokeiluvuotta viettäneestä festivaalista. Jäsenjärjestöt voivat antaa palautetta festivaalin sidosryhmäkyselyssä viimeistään maanantaina 1.6.
Tutkijoiden puheenvuoroja
Virallisen kevätkokouksen päätteeksi kuultiin kolmen Puistokatu 4:ssä toimivan tutkijan puheenvuorot. Toivon ja tieteen talossa toimii 46 tutkijaa, joiden tutkimuksen ytimessä on ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
Järjestöissä uraa tehnyt, poliittisen talouden väitöskirjatutkija Lotta Staffans puhui siitä, miten kasvava eriarvoisuus on kytköksissä ekologiseen kriisiin. Staffans pohti myös järjestöjen roolia kestävyysmurroksessa.
Väitöskirjatutkija Sonja Nielsen tarkasteli puheenvuorossaan tiedon yhteistuotannon menetelmiä ja sitä, miten yhteistä ymmärrystä voidaan rakentaa tilanteissa, joissa ongelmat ovat liian monimutkaisia yhden toimijan ratkaistavaksi.
Vuorovaikutustutkija ja sosiaalipsykologi Teija Ahopelto käsitteli puheenvuorossaan vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksia ja kutsui pohtimaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta sosiaalisena toimintana.
