Euroopan unioni julkisti 9. syyskuuta myöntävänsä reilut 124 miljoonaa euroa lisää Afrikan unionin Amisom-ohjelmalle, joka ylläpitää turvallisuutta sisällissodasta toipuvassa Somaliassa. Tuki kohdistuu Afrikan unionin joukkojen palkkoihin, samoin kuin poliisin ja siviilikriisinhallinnan kuluihin ja Amisomin päämajan toimintamenoihin Nairobissa.EU kehottaa myös muita avunantajia rahoittamaan Amisomia. EU on ollut yksi Amisomin päärahoittajista sen perustamisesta vuonna 2007 alkaen. Yhteensä unioni on tukenut Amisomin työtä lähes 600 miljoonalla eurolla.Somalian parlamentti valitsi syyskuussa 2012 maan presidentiksi Hassan Sheikh Mohamudin. Somaliassa viimeistellään perustuslakia ja odotetaan demokraattisia vaaleja, jotka on määrä pitää vuonna 2016. Somalia on pitkän konfliktin tähden yksi maailman köyhimpiä maita. Elinajanodote on alhainen ja lapsikuolleisuus korkea. Sisäisiä pakolaisia maassa on noin miljoona, ja noin kaksi miljoonaa elää ruoka-avun varassa.Toukokuussa kehitysministeri Heidi Hautala sanoi, että Suomi aikoo vuodesta 2014 lähtien lisätä ”huomattavasti” kehitysapuaan Somalialle. Samassa Somalia-konferenssissa Lontoossa EU ilmoitti kasvattavansa apuaan Somalian hallinnon tukemiseen 44 miljoonalla eurolla.Valtaosa Suomen Afrikan sarven alueelle antamasta humanitaarisesta avusta ohjataan YK-järjestöjen kautta.Kepa.fi: Barclays antoi lisäaikaa Somalian rahalähetyksilleKepa.fi: EU lisää apuaan Somalian hallinnon kehittämiseksiEU: The European Union announces more than €124 million to increase security in Somalia
Suomi lopettaa UNRWA:n rahoituksen kesken humanitaarisen kriisin — ainoa esitetty peruste on kritiikki, jolle YK:n kansainvälinen tuomioistuin ei löytänyt näyttöä
Suomi lopettaa tukensa YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle UNRWA:lle kesken Gazan humanitaarisen kriisin. Suomen tuki UNRWA:lle on ollut 5 miljoonaa euroa vuodessa. Ainoa perustelu, jonka ministeri Ville Tavio on esittänyt, on kritiikki UNRWA:n ja Hamasin välisen palomuurin riittävyydestä. YK:n kansainvälinen tuomioistuin arvioi väitettä viime lokakuussa eikä löytänyt sille näyttöä. Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo vaatii hallitusta kertomaan, mihin arvioon päätös nojaa.
