Britannian kehitysministerin Justine Greeningin mukaan vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda voi olla uhattuna, jos länsimaat ajavat ihmisoikeuksia kansainvälisiin kehitystavoitteisiin liian voimakkaasti.The Guardianin mukaan Greening korosti Britannian parlamentaarikoille, että ihmisoikeuksien lisääminen tavoitteisiin tulee olemaan vaikeaa.”Keskusteluista tulee epäilemättä vaikeat. Osa kehitysmaista ei aio perääntyä tietyissä kynnyskysymyksissä”, hän sanoi.Muun muassa Britannia, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat uhanneet jäädyttää kehitysapunsa maille, jotka ovat kriminalisoineet homoseksuaalisuuden. Useiden Afrikan maiden homouden kieltävät lait ovat kuitenkin alun perin siirtomaaisäntänä toimineen Britannian säätämiä.Britannian pääministeri David Cameron johtaa yhdessä Liberian presidentin Ellen Johnson Sirleafin ja Indonesian presidentin Susilo Bambang Yudhoyonon kanssa paneelia, joka etsii YK:lle kansainvälisiä kehitystavoitteita. Uudet tavoitteet korvaavat vuonna 2015 umpeutuvat vuosituhattavoitteet.Alkuperäisiä vuosituhattavoitteita on syytetty siitä, että ne ovat teollisuusmaiden sanelemia.Guardian: Human rights could be faultline in post-2015 development agendaKepa.fi: Uudelle kehitysagendalle kunnianhimoinen aikataulu
Kutsu COP31-briiffitilaisuuteen: Maailma ylittää puolentoista asteen kriittisen lämpenemisrajan – mitä tämä tarkoittaa?
Turkin Antalyassa järjestetään 9–20. marraskuuta YK:n ilmastosopimuksen 31. osapuolikokous. Ilmastoneuvotteluja leimaavat tänä vuonna globaali energiakriisi, kiristyvät konfliktit, vaikeasti ennustettava teknologiakehitys ja eskaloituvat ilmastotuhot. Pariisin sopimuksen pääasiallinen tavoite pitää maailman keskilämpötilan nousu alle tieteen kriittisenä pitämän 1,5 asteen ollaan nyt varmuudella ylittämässä. Miksi ilmastopolitiikka näyttää häviävän politiikan keskiöstä juuri “kriittisen vuosikymmenen” viimeisinä vuosina, ja mitä tavoitteen ylitys tarkoittaa käytännössä?
