Hallitus päätti kehysriihessä leikata kehitysyhteistyövaroista 50-100 miljoonaa euroa vuosittain kehyskaudella 2015-2018. Tämä tarkoittaa pahimmillaan Suomen kehitysyhteistyövarojen putoamista jopa alle 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta.”Kehysriihipäätös oli odotettu jatko hallituksen aiemmalle leikkauslinjalle, joka on murentanut Suomen mahdollisuudet täyttää lupaus kehitysyhteistyövarojen nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta tavoitevuoteen 2015 mennessä. Tämänkertaisten leikkausten suuruus oli kuitenkin surullinen yllätys. Maailman köyhät joutuvat nyt kantamaan kohtuuttoman suuren taakan Suomen valtiontalouden tasapainottamiseksi tehdyistä kipeistä päätöksistä”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.”Laadukas kehitysyhteistyö lisää ihmisten mahdollisuuksia kohentaa itse elinolojaan. Kehitysyhteistyön avulla voidaan tukea kaikkein köyhimpien toimeentulomahdollisuuksia ja pääsyä julkisten hyvinvointipalveluiden piiriin. Sillä voidaan myös tukea kehitysmaiden kykyä kerätä omaa rahoituspohjaa verotuloina ja edistää hyvää hallintoa ja demokratiaa. Tästä työstä leikkaaminen on hallitukselta vahva arvovalinta, jota emme voi hyväksyä”, Lappalainen lisää.Suomen epäonnistuminen kehitysrahoitussitoumuksensa täyttämisessä tapahtui pahimpaan mahdolliseen aikaan myös vuosituhattavoitteiden jälkeisen uuden kehitysohjelman valmistelun näkökulmasta. Vuonna 2016 voimaan astuva ohjelma koskee kaikkia valtioita, myös Suomea. Suomen lipsuminen rahoitusvastuusta on kansainväliselle yhteisölle suora viesti siitä, että maamme sitoutuminen globaaliin kehitykseen horjuu pahemman kerran.Taustatiedoksi toimituksilleViime vuoden kehysriihessä hallitus päätti 29 milj. euron leikkauksesta kehitysyhteistyövaroihin vuodelle 2015 sekä 30,5 milj. euron leikkauksesta vuodelle 2016 ja 32 milj. euron leikkauksesta vuodelle 2017.Suomi on sitoutunut kansainvälisesti nostamaan kehitysyhteistyön määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Sitoumus vahvistettiin myös nykyhallituksen hallitusohjelmassa.92 kansalaisjärjestöä vetosi hallitukseen 12. maaliskuuta kehitysyhteistyövarojen, erillisen ilmastorahoituksen sekä kehitykseen ja ilmastotoimiin tarvittavien uusien rahoituslähteiden puolesta:Järjestöjen kirje kehysriihelle (pdf)LisätietojaTimo LappalainenToiminnanjohtajatimo.lappalainen@kepa.fi050 317 6700Minna HavunenKehityspoliittinen asiantuntijaminna.havunen@kepa.fi050 317 6738Edit 28.3.2014. Tiedotteesta on poistettu virheellinen tieto vuodelle 2015 aiemmin tällä hallituskaudella kohdistetuista leikkauksista.
Kutsu COP31-briiffitilaisuuteen: Maailma ylittää puolentoista asteen kriittisen lämpenemisrajan – mitä tämä tarkoittaa?
Turkin Antalyassa järjestetään 9–20. marraskuuta YK:n ilmastosopimuksen 31. osapuolikokous. Ilmastoneuvotteluja leimaavat tänä vuonna globaali energiakriisi, kiristyvät konfliktit, vaikeasti ennustettava teknologiakehitys ja eskaloituvat ilmastotuhot. Pariisin sopimuksen pääasiallinen tavoite pitää maailman keskilämpötilan nousu alle tieteen kriittisenä pitämän 1,5 asteen ollaan nyt varmuudella ylittämässä. Miksi ilmastopolitiikka näyttää häviävän politiikan keskiöstä juuri “kriittisen vuosikymmenen” viimeisinä vuosina, ja mitä tavoitteen ylitys tarkoittaa käytännössä?
