1. Kärpäsen kastraatioMonissa paikoin Afrikkaa pienviljelijät eivät voi käyttää lainkaan eläimiä apunaan esimerkiksi pellon kyntämiseen. Syynä on unitautia aiheuttava tsetse-kärpänen. Kärpäsen steriloiminen on kuitenkin ehkä muuttamassa tilanteen.www.theguardian.com/global-development-professionals-network/2015/feb/18/tsetse-fly-africa-development-castration2. Julkkiskampanjoiden hyötyAngelina Jolie, David Beckham, Leonardo di Caprio, George Clooney. Onko superjulkkisten käyttäminen kampanjoissa järkevää? Ei yleensä, mutta se saattaa helpottaa poliitikkoihin kohdistuvaa lobbaustyötä, sanoo Heba Aly.www.irinnews.org/report/101122/who-celebrity-advocates-are-really-targeting-and-it-s-not-you3. KöyhyysvisailuNyt on jälleen visailun aika. Mikä Afrikan maa puolitti ensimmäisenä vuoden 1990 äärimmäisen köyhyyden? Ja missä maassa on toiseksi eniten köyhyydessä asuvia? Kepan toimitus sai 7-9 oikein kymmenestä.www.theguardian.com/global-development/quiz/2015/feb/20/ending-poverty-hunger-millennium-development-goals-quiz4. GMO AfrikassaThe Verge -lehti lähti tutkimaan geneettisesti muunneltujen ruokakasvien mahdollisuuksia parantaa afrikkalaista tuotantoa. Kannattaisiko esimerkiksi Ugandan ottaa käyttöön (Gatesin säätiön avulla kehitetty) banaani, jossa on viherpaprikan geeni suojaamassa sitä viheliäiseltä taudilta?www.theverge.com/2015/2/18/8056163/bill-gates-gmo-farming-world-hunger-africa-poverty#b02g18t20w155. Suuri energiakatoKananmunan keittämisessä kuluu 98 prosenttia energiasta hukkaan. Sama pätee koko maailmantalouteen: haaskaamme suurimman osan energiasta, sanotaan uudessa tutkimuksessa. Energiansäästö olisi monessa kohtaa helppoa, kuten LED-lamppujen käyttäminen.www.theclimategroup.org/what-we-do/news-and-blogs/report-shows-how-to-turn-energy-waste-into-economic-growth
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
