Ulkoministeriön viime vuonna tekemän kyselytutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. ”Siinä mielessä näin isot leikkaukset tuntuvat kummallisilta”, pohtii Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Tomi Järvinen.Lääkärin sosiaalinen vastuu on pyrkinyt juustohöyläämään kaikesta mahdollisesta niin, että toiminta kärsisi mahdollisimman vähän. ”Vaatimus meidän toiminnalle on nyt se, että pitää leikata toimintaa ja kehittää sitä samaan aikaan, mikä on erittäin vaikeaa”, järjestön toiminnanjohtaja Salla Nazarenko kertoo.”Globaalilla tasolla ollaan huolissaan siitä, ovatko leikkaukset trendi, joka leviää myös muihin maihin”, Kepan asiantuntija Auli Starck sanoo. Suomea ja suomalaisia järjestöjä on tähän asti pidetty luotettavana kumppanina kehitysyhteistyössä.Maailma kylässä -festivaalilla keskusteltiin 29. toukokuuta siitä, miten suuret kehitysyhteistyöleikkaukset näkyvät suomalaisten järjestöjen työssä.Kepa kerää parhaillaan tietoa siitä, miten kehitysyhteistyöleikkaukset ovat vaikuttaneet järjestöjen työhön. Lue lisää blogikirjoituksesta.
Kehysriihen päätökset kehitysyhteistyölle kohtuullisia, kansalaisyhteiskunnalle kielteisiä
Hallitus linjasi eilen 22.4. päättyneessä kehysriihessään, että laina- ja sijoitusmuotoista kehitysyhteistyötä leikataan 35 miljoonalla eurolla, joka puolittaa määrärahan. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ei kohdistunut uusia leikkauksia. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin tulee vakavia heikennyksiä sote-sektorin leikkausten myötä.
