Ulkoministeriön viime vuonna tekemän kyselytutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. ”Siinä mielessä näin isot leikkaukset tuntuvat kummallisilta”, pohtii Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Tomi Järvinen.Lääkärin sosiaalinen vastuu on pyrkinyt juustohöyläämään kaikesta mahdollisesta niin, että toiminta kärsisi mahdollisimman vähän. ”Vaatimus meidän toiminnalle on nyt se, että pitää leikata toimintaa ja kehittää sitä samaan aikaan, mikä on erittäin vaikeaa”, järjestön toiminnanjohtaja Salla Nazarenko kertoo.”Globaalilla tasolla ollaan huolissaan siitä, ovatko leikkaukset trendi, joka leviää myös muihin maihin”, Kepan asiantuntija Auli Starck sanoo. Suomea ja suomalaisia järjestöjä on tähän asti pidetty luotettavana kumppanina kehitysyhteistyössä.Maailma kylässä -festivaalilla keskusteltiin 29. toukokuuta siitä, miten suuret kehitysyhteistyöleikkaukset näkyvät suomalaisten järjestöjen työssä.Kepa kerää parhaillaan tietoa siitä, miten kehitysyhteistyöleikkaukset ovat vaikuttaneet järjestöjen työhön. Lue lisää blogikirjoituksesta.
Ilmastoneuvottelujen uskottavuus koetuksella – EU:n otettava kehittyvien maiden sopeutumistarpeet tosissaan
Turkin COP31-kokouksessa osapuolten välinen tunnelma on kiristynyt. Kehittyville maille luvatusta rahoituksesta kiistellään: kenen vastuulla on tukea maita sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin, kuten viljelykelpoisen maan tuhoutumiseen, makean veden varantojen hupenemiseen ja tuhoisiin tulviin.