Tänä vuonna tuet haetaan vielä vanhoin ohjein ja paperilomakkein, mutta jo ensi vuonna haku tapahtuu sähköisesti, mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.
Ulkoministeriö on nyt julkaissut työpaperin, jossa kuvaillaan suunniteltuja uudistuksia hanketuen käsikirjaan. Luvassa on muun muassa täsmennyksiä Etelän yhteistyökumppanin taustatietoihin, järjestöjen omarahoitusosuuden lähteisiin ja hankkeiden evaluointiin sekä ohjeet siitä, miten järjestöt voivat hakea lupaa hanketuen käyttötarkoituksen muutokseen.
Uudistuksen yhteydessä kartoitetaan myös tilintarkastuksen ohjeistuksen muutostarpeita sekä niin sanottujen immateriaalioikeuksien eli esimerkiksi raporttien ja julkaisujen tekijänoikeuksien jakamista hankkeen toimijoiden kesken. Käsikirjaan on tarkoitus lisätä myös vammaishankkeiden määritelmä ja ohjeita mikrolainoista osana järjestöhankkeita.
Jo työpaperissa on mukana useita Kepan ja järjestöjen aiemmin esittämiä parannusehdotuksia. Nyt on kuitenkin hyvä hetki tarkistaa, mitkä kohdat käsikirjassa ja hakulomakkeissa aiheuttavat epäselvyyttä tai tuntuvat kohtuuttomilta etenkin pienten järjestöjen kannalta. Myös muut hanketuen parannusehdotukset ovat tässä vaiheessa erittäin tervetulleita.
Työpaperi löytyy Ulkoministeriön verkkosivuilta ja sitä voi kommentoida 29.4.2011 asti suoraan kansalaisjärjestöyksikköön.
Kansalaisjärjestöyksikön suunnitelmien mukaan ensimmäisen kommentointikierroksen jälkeen saatua palautetta sulatellaan ja analysoidaan. Uudistetun käsikirjan luonnosversio tulee järjestöjen kommentoitavaksi myöhemmin tänä vuonna. Tähän yhteyteen on alustavasti suunniteltu tiedotus- ja keskustelutilaisuutta järjestöille yhdessä Kepan kanssa. Uuden käsikirjan on tarkoitus olla valmis vuoden 2011 loppuun mennessä.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
