Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset eivät siis kohdistu kansalaisjärjestöjen työhön, mikä osoittaa luottamusta ja arvostusta järjestöjen työtä kohtaan.Kehitysyhteistyörahoituksen leikkausten takia järjestörahoituksen osuus nousee 14,5 prosenttiin varsinaisesta kehitysyhteistyöstä (noin 13 % vuonna 2014). Osuuden nousu on järjestöjen toiveiden mukainen, vaikka taustalla vaikuttava syy eli kehyrahojen kokonaissumman lasku ei tietenkään järjestöjä miellytä.Kehitysministeri Pekka Haavisto vakuutti järjestöille jo keväällä, ettei järjestörahoitus ole ensisijainen leikkauskohde.***Kehitysyhteistyömäärärahojen tason kannalta esitys on kevään kehysriihessä sovittujen leikkausten mukainen.Kokonaisuudessaan julkisen kehitysavun määrä on ensi vuonna 1 015,3 miljoonaa euroa. BKTL-osuudeksi arvioidaan 0,5 prosenttia. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään 788,2 miljoonaa euroa. Laskua vuoden 2014 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoihin on 91 miljoonaa euroa.Lue lisää blogista: VM:n budjettiesitys leikkaa kehitysapua kehysriihen mukaisesti
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
