Vaikka tunnelma kokoomuksen isännöimässä Bankissa oli riehakas, ehti tuleva hallituksen muodostaja Jyrki Katainen kädenpuristuksen lomassa muistuttaa, että kehitysyhteistyöneuvotteluista voi tulevassa hallituksessa tulla vaikeat. Juhlan jälkeen koittaa arki, tällä kertaa pikavauhtia.
Hallitusneuvotteluiden ulkopoliittisen ryhmän haasteista saa lisämakua Kepan Ulkopoliittisesta vaalikoneesta, jonka tilastosivuilta uusien edustajien vastauksia on mahdollista selata puolueittain ja koko eduskunnan tasolla. Valituista ehdokkaista koneeseen vastasi noin 70 prosenttia.
Eroja löytyy todennäköisimpien päähallituspuolueiden eli kokoomuksen, sosialidemokraattien ja perussuomalaisten välillä etenkin ilmastopolitiikassa ja kehitysyhteistyössä.
Vaalien alla alituiseen tapetilla olleissa kansainvälisen talouspolitiikan kysymyksissä puolueilla tuntuisi olevan enemmän jaettavaa: esimerkiksi rahoitusmarkkinavero kiinnostaa yli rintamalinjojen. Kukapa ei haluaisi lisätä valtion tuloja vuosittaisella jättibonuksella.
Haastekin kuitenkin löytyy: vero on vaikea saada heti toteutumaan maailmanlaajuisena, mutta Euroopan laajuinen vero epäilyttää sekä kokoomusta että perussuomalaisia: katoavatko investoinnit? Onko EU-yhteistyön vahvistaminen perusteltua?
Hallitusneuvotteluissa erimielisyydet on kuitenkin työnnettävä syrjään ja rakennettava yhteistä ohjelmaa. Nähtäväksi jää, kompastuvatko potentiaaliset hallituspuolueet ennen vaaleja asettamiinsa kynnyksiin. Tuhannen taalan kysymys on, kuinka käy kehitysyhteistyön määrärahojen. Uudella hallituksella olisi historiallinen mahdollisuus tehdä kehitysyhteistyön 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteesta totta. Vaikeaa se kuitenkin on.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
