Luonnosteksti on toiveiden tynnyri, josta löytyy jokaiselle jotakin. Bonnissa tekstimassaa on yritetty selkiyttää ja ryhmitellä, mutta eteneminen on ollut erittäin hidasta. Neuvottelijat eivät varsinaisesti neuvottele eri vaihtoehdoista, vaan pikemminkin koettavat varmistaa, että oma vaihtoehto pysyy tekstissä mukana.Maiden edustajat ovat kommentoineet, että neuvottelut etenevät turhan hitaasti. Yksi tapa nopeuttaa prosessia olisi pyytää puheenjohtajia ja fasilitoijia tekemään uusi tekstiehdotus, johon maat sitten voisivat reagoida.Osanottajat odottavat, että tämä tapahtuisi joko huomenna tai niin, että kokous antaa puheenjohtajistolle tehtäväksi muokata tekstiehdotuksen muutaman seuraavan viikon aikana. Tämä olisi edistysaskel, koska uutta ehdotusta voitaisiin käsitellä ministeritason kokouksissa – ja antaa ohjeistuksia neuvottelijoille jatkosta.Tällä hetkellä erot eri tahojen ehdotusten välillä ovat erittäin suuria. Kuiluja on saatava kavennettua jo ennen Pariisin joulukuisen kokouksen alkua, jotta on mitenkään mahdollista saada aikaan kattava kansainvälinen ilmastosopimus.Ennen Pariisia on vielä luvassa useita kokouksia, joissa neuvotteluita on mahdollista edistää erilaisilla kokoonpanoilla. On epämuodollisia ministeritapaamisia sekä G20-kokous ja mahdollisesti asiaa käsitellään myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kokouksen yhteydessä.Varsinaisia neuvottelupäiviä 11. kesäkuuta päättyvän Bonnin kokouksen ja Pariisin välillä on enää 10, mikä on erittäin vähän suhteessa jäljellä olevaan työmäärään. Kaikkia positioita ja linjauksia ei vielä ole lukittu, joten vaikuttamismahdollisuuksiakin on.Tarkemmin vaikuttamisen paikoista ja tärkeistä tavoitteista seuraavassa bloggauksessani. Kommentoin kokousta myös Twitterissä @jbistrom.Kepa.fin Bonn2015-koostesivu
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
