Ajankohtaista

Alle 100 päivää New Yorkiin – Maailma neuvottelee, Suomi lomailee

Suomen paetessa mökkirannoille ja etelän aurinkoon neuvottelut maailmanlaajuisen kehityspolitiikan sisällöstä tiivistyvät. Aikaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet hyväksyvään New Yorkin huippukokoukseen on alle 100 päivää.

Kun järjestöjen rahoitusta leikataan, kapenee kansalaisyhteiskunnan rooli kehityksessä

Kehitysjärjestöille on luvassa kylmää kyytiä, mikäli ulkoministeriön suuntamerkit pitävät paikkansa. Heitetäänkö samalla roskiin ajatus kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta itsenäisenä toimijana kehitykseen?

Selvitys: Järjestöt keräävät noin 90 miljoonaa kehitysyhteistyöhön

Suomalaisissa kehitysyhteistyöjärjestöissä tehdään vuosittain noin 90 000 tuntia vapaaehtoistöitä, toteaa Kepan tänään julkaisema selvitys. Lisäksi järjestöt keräävät yksityisiltä henkilöiltä vuosittain noin 90 miljoonaa euroa lahjoituksia. Kansalaisjärjestöt eivät kuitenkaan pysty paikkaamaan kehitysrahoituksen leikkauksia lahjoitusvaroin, ja varainhankintaa tehdään jo nyt välillä järjestöjen toimintakyvyn äärirajoilla.

Kepa Toivakalle ja ulkoministeriölle: Globaalikasvatusta tarvitaan enemmän kuin koskaan

Ulkoministeriö uhkaa jäädyttää järjestöille myöntämänsä viestintä- ja globaalikasvatustuen. Kepa muistuttaa, että ainutlaatuisen tukimuodon leikkaaminen heikentäisi suomalaisten mahdollisuuksia saada tietoa maailmanlaajuisista haasteista ja siitä, miten he voivat olla omalta osaltaan mukana ratkaisemassa niitä.

Kehitysyhteistyöjärjestöt vetoavat kansanedustajiin: Ei köyhimmiltä

221 suomalaista kansalaisjärjestöä lähetti 9. kesäkuuta kansanedustajille avoimen kirjeen, jossa ne muistuttavat työnsä tärkeydestä: järjestöt ovat suorin kanava kehitysmaiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseksi.

Kehitysjärjestöt Toivakalle: Leikkaukset kohtalokkaita miljoonille ihmisille

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen edustajat vetoavat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakkaan ja hallituspuolueiden puheenjohtajiin maailman köyhimpien puolesta ja muistuttavat, että suomalaiset tekevät järjestöissä arvokasta työtä kaikkein köyhimpien hyväksi. "Suomelta on väärä valinta jättää auttamatta kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Suomalaiset eivät halua ummistaa silmiään, päinvastoin", järjestöt kirjoittavat ministereille tänään lähetetyssä avoimessa kirjeessään.

Somalian kehityksen avaimet löytyvät rauhasta – eivät öljyinvestoinneista

Somalian kehityksessä ei ole edelleenkään hurraamista. Sota on runnellut maata jo vuosikymmeniä ja saanut monia yhteiskunnan peruspilareita luhistumaan. Somalian järkyttävää tilannetta on turha laskea kehitysavun piikkiin – päin vastoin kehitysyhteistyö on toimiva väline, jolla saadaan aikaan muutosta ja luodaan edellytyksiä rauhalle.

Mitä tapahtuu, kun yhdistetään ympäristönsuojelu ja ihmisarvoinen työ?

Kehitysmaiden maaseudulla kaikista köyhimmässä ja eriarvoisimmassa asemassa olevat ihmiset ovat usein eniten riippuvaisia ympäröivistä luonnonvaroista kuten metsistä. Metsät tarjoavat ruokaa, rakennusmateriaalia ja polttopuuta niin ihmisten omaan päivittäiseen käyttöön kuin myös eteenpäin myytäväksi. Monelle maaseudun köyhälle ihmiselle metsä antaakin elinkeinon ja ammatin.

Hankalaa mutta hyödyllistä – muutoskartoitus hankesuunnittelussa

LiiKe ja tansanialainen yhteistyökumppani Sports Development Aid (SDA) kokeilivat muutoskartoitusta hankesuunnittelussa. Menetelmä auttoi keskittymään tuloksiin tuotosten sijaan: Miten ihmisten toiminta muuttuu? Miksi? Miksi ei?

Maailma kylässä: Kehitystä ei synny ilman kansalaisyhteiskuntaa

Monet Afrikan maat vaurastuvat vauhdilla, mutta jos tavallisten ihmisten vaikutusmahdollisuudet omaan elämäänsä eivät parane, ei todellista kehitystä tapahdu, todettiin Kenen käsissä on kehitys? -paneelissa.

Kehitystä ihmisten ehdoilla – Miten kansalaisjärjestöt ratkovat kehityshaasteita?

Järjestöt huolissaan kehitysyhteistyön kohtalosta tulevalla hallituskaudella: Eriarvoisuuden kasvu vaatii uskottavaa aikataulua kohti 0,7-tavoitetta sekä tukea järjestöjen työlle

Suomi on sitoutunut kansainvälisesti nostamaan kehitysyhteistyön määrärahansa 0,7 prosenttiin BKTL:staan vuoteen 2015 mennessä. Tähän ei kuitenkaan ole päästy, ja lisäksi maailman köyhien auttamiseksi tarkoitettuihin varoihin kohdistuvat leikkauspaineet ovat nyt suuremmat kuin koskaan. ”Kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten tukemisessa. Siitä ei pidä leikata eikä sen painoarvoa ministerinsalkkujen jaossa laskea”, vaatii kehityskysymysten asiantuntija- ja kattojärjestön Kepan hallitus.