Nabagesera on monia muita seksuaalivähemmistöön kuuluvia paremmassa asemassa Kuva: Nabagesera on monia muita seksuaalivähemmistöön kuuluvia paremmassa asemassa

Ugandalainen aktivisti ei hätkähdä tappouhkauksia

Homoseksuaalisuus on jo kielletty Ugandassa, mutta rangaistuksia rajusti koventava lakialoite odottaa parlamentissa. Lehden hirttolistallekin joutuneen Kasha Nabageseran mielestä avun lopettaminen ihmisoikeuksia polkeville valtioille ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu.

Teksti: Johanna Latvala Kuva: Johanna Latvala

Ugandalainen lehti julkaisi sadan homoseksuaalin nimet ja valokuvat muutama vuosi sitten kehotuksella ”Hirttäkää heidät!” Listalla olivat muun muassa David Kato ja Kasha Nabagesera. Kato murhattiin, mutta Nabagesera jatkaa työtään seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta.Tehtävä ei ole helppo. Homoseksuaalisuus on jo kielletty Ugandassa, mutta rangaistuksia rajusti koventava lakialoite odottaa parlamentissa. Sen toimeenpanoa on kuitenkin lykätty kansainvälisen vastustuksen vuoksi.Kasha Nabagesera oli itse Euroopassa, kun kohuttu homolista julkaistiin lehdessä.”En ollut uskoa korviani, kun kuulin siitä. Olin kauhuissani.”Julkaisua seuranneessa vainossa ja häirinnässä on ollut mukana paitsi toimittajia, myös uskonnollisia fundamentalisteja ja poliitikkoja. Osansa häirinnästä ovat saaneet homojen lisäksi heidän asianajajansa ja tukijansa.”Joidenkin mielestä hirttäminenkin olisi liian armeliasta. Meidät pitäisi kuulemma polttaa roviolla.”Potkut koulusta lesbouden vuoksiNabagesera on monia muita seksuaalivähemmistöön kuuluvia paremmassa asemassa, sillä hänellä on perheensä tuki.”Jo edesmenneet vanhempani ja sukuni ovat tukeneet minua alusta saakka. Minut erotettiin monesta koulusta, kun lesbouteni tuli ilmi, mutta he onnistuivat aina saamaan minut johonkin kouluun.”Monelle muulle homoseksuaalisuuden julkistaminen on tarkoittanut yhteiskunnasta syrjäytymistä, sillä ennakkoluulojen vuoksi heidän on vaikea saada töitä tai asuntoa.Nabageseran perustaman, seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan FARUG-järjestön tekemässä kyselyssä noin puoli miljoonaa ugandalaista kertoi kuuluvansa seksuaalivähemmistöön.”On mahdotonta tietää, paljonko meitä todellisuudessa on. Monet eivät uskalla tulla kaapista ulos, minkä ymmärrän hyvin.”Homot ongelmien syntipukkeinaHomodebatti nostetaan Nabageseran mukaan esiin tarkoitushakuisesti silloin, kun halutaan löytää syntipukki yhteiskunnallisille ongelmille tai lakaista niitä maton alle.Mutta miten esimerkiksi ihmisoikeuksia kehityspolitiikassaan korostavan Suomen ja muiden kansainvälisten avunantajien tulisi toimia? Nabageseran mukaan kehitysyhteistyörahoituksen lopettaminen niiltä mailta, joissa homoseksuaalisuus on kriminalisoitu ei ole oikea ratkaisu.”Rahoitusta voisi kuitenkin yrittää kanavoida suoraan sellaisille järjestöille, jotka edistävät myös seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia. Myös diplomatian keinoja tulisi hyödyntää nostamalla asiaa aktiivisesti esiin.”Jatkuva uhka läsnäJärjestön toimiston tuhoaminen sekä henkilökohtaiset uhkausviestit ja väkivaltaiset hyökkäykset kadulla kuuluvat Kasha Nabageseran jokapäiväiseen elämään.”Seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajaminen Ugandassa ja Afrikassa ylipäätään on vaikeaa, rankkaa ja pelottavaa. Tiedän, että minulle voi vaikka tänään tapahtua ihan mitä tahansa. ”, toteaa Nabagesera.Mikä sitten saa hänet jatkamaan ja riskeeraamaan henkensä joka päivä?”Ihmisoikeuksien kieltäminen seksuaalisen suuntautumisen vuoksi on yksinkertaisesti väärin. Seksuaalivähemmistöihin kohdistuva syrjintä, häirintä ja väkivalta on väärin. Minun on pakko yrittää vaikuttaa.”Muun muassa merkittävän kansainvälisen ihmisoikeuspalkinnon saaneena hän kokee tunnettuuden antavan itselleen myös turvaa.”Jos katoan tai minut tapetaan, asia ainakin tutkitaan”, sanoo Nabagesera tyynenä.Kasha Nabagesera vieraili Suomessa Kiosin, Amnesty Internationalin Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton ja Kepan järjestämässä seminaarissa ”Promoting Human Rights — Human Rights Defenders as Actors of Social Change”.