Haiti vuonna 2010. Kuva: Haiti vuonna 2010.

Tutkimus: Katastrofeihin varautumiseen euro, reagointiin yhdeksän

Rahoitus erilaisten katastrofien ennaltaehkäisemiseen keskittyy kouralliseen keskituloisia maita. Omaisuutta suojataan hanakammin kuin ihmisiä, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Teksti: Esa Salminen

Erilaisiin katastrofeihin valmistaudutaan maailmassa heikosti ja erittäin epätasaisesti, selviää Maailmanpankin ja ajatushautomo ODIn yhteisestä tutkimuksesta. Näin ainakin, jos katsotaan rahoitusta, joka on viimeisen 20 vuoden aikana ohjattu katastrofien ennaltaehkäisyyn, valmistautumiseen ja riskien minimoimiseen.Varautumistyöhön kansainväliset avunantajat ovat antaneet 13,5 miljardia dollaria (vajaat kymmenen miljardia euroa). Katastrofien seurausten siivoamiseen ja helpottamiseen annettu raha on ollut yhdeksänkertainen. Koko kehitysavusta varautumisraha on ollut 0,4 prosenttia.Viime vuosina rahoituksen määrä on tasaantunut, kun se aiemmin on ollut erittäin heittelevää.Tutkijoiden mukaan kuolleisuusriski korreloi jonkin verran rahoitusmäärien kanssa. Suurempi korrelaatio löytyy kuitenkin siitä, että maissa, joissa talous ja ulkomaiset sijoitukset ovat vaarassa, on rahoitusta kriisien varalta tarjolla enemmän kuin silloin, jos vaarassa ovat ihmishenget.Yli 60 prosenttia rahoituksesta kulkeutuu vain kouralliseen maita: Kiinaan, Indonesiaan, Bangladeshiin, Filippiineille, Meksikoon, Kolumbiaan, Argentiina, Intiaan, Brasiliaan ja Turkkiin. Näistä vain Bangladesh lasketaan vähiten kehittyneeksi maaksi. Erityisesti kuivuudesta kärsiville maille rahoitus on ollut vähäistä.Suurimmat rahoittajat katastrofeihin varautumiseen ovat olleet Maailmanpankki ja Japani, jotka kahdestaan vastaavat yli puolesta tämän osa-alueen rahoituksesta.ODI: Financing Disaster Risk Reduction: A 20 year story of international aidKepa.fi: Maailmanpankki: Ei vara venhettä kaadaKepa.fi: Raportti: Luonnonkatastrofit estävät köyhyyden vähentämistä