Raportti: Laadukas kehitysyhteistyö kannattaa

Tehokkaaseen ja kestävään kehitysyhteistyöhön kannattaa panostaa, todetaan Kepan tuoreessa ”Kehitysyhteistyö nyt” -raportissa, joka esittelee kehitysyhteistyön nykymuotoja.

Teksti: Johanna Ujainen

ESA SALMINEN

Mosambik on yksi Suomen budjettituen vastaanottajista. Kuvassa Pohjois-Mosambikissa, Mecufissa pidetyn ravitsemuskoulutuksen osanottajia.
”Kehitysyhteistyö nyt” -raporttiin on koottu esimerkkejä onnistuneista kehitysyhteistyöhankkeista, kuten budjettituesta Mosambikissa, ilmastotyöstä Nicaraguassa, suorista tulonsiirroista Namibiassa sekä avunantajien yhteistyöstä.
Julkaisun mukaan kehitysyhteistyö ei yksin ratkaise köyhyysongelmaa, mutta siihen panostaminen kannattaa silloin, kun se toimii.
Julkaisussa korostetaan erityisesti koordinoinnin ja paikallisten ihmisten oman panoksen osuutta kehitysyhteistyön tehokkaassa toteuttamisessa. Avun hyödyntämisen valvonta puolestaan tehostuu osallistamalla kehitysmaiden kansalaiset. Kun kansalaiset saavat tietoa tehdyistä päätöksistä, he voivat myös vaatia tuloksia.
”Kestävä kehitysapu on sellaista, joka tekee itsensä tarpeettomaksi. Oleellista on, että paikallisia projekteja tuetaan.”, muistutti Kepan Niina Pitkänen toimittajille suunnatussa aamukahvitilaisuudessa, jossa ”Kehitysyhteistyö nyt” julkistettiin 15. syyskuuta.
Sama ei sovi kaikille
Taloustaantuma, ruokakriisi ja ilmastonmuutos ovat vaikuttaneet kehitysyhteistyöhön ja sen tavoitteiden saavuttamiseen. Kehitysyhteistyön suoria vaikutuksia voi olla vaikea osoittaa tarkkaan, mutta akateemisten tutkimusten mukaan avulla on ollut myönteinen vaikutus talouskasvuun.
Parasta kehitysyhteistyön muotoa on mahdoton määrittää yksiselitteisesti, sillä samanlainen apu ei sovi kaikille. Hankkeissa ei myöskään välttämättä ole suoraa menestysreseptiä, vaan niitä on testattu ja korjattu toimiviksi eri alueilla.
Ruohonjuuritason järjestöesimerkkinä julkaisussa esitellään Turun yliopiston ylioppilaskunnan Meksikon Wixarika-intiaaneille antamasta tuesta.
”Kansainvälisesti koordinointia yritetään edistää OECD:n tasolla. Joissakin asioissa Suomi on kuitenkin pieni ja ketterä, mistä on apua ruohonjuuritasolla”, Pitkänen totesi.

Lisää tietoa aiheesta

”Kehitysyhteistyö nyt” -raportti (pdf)
”Kehitysyhteistyö nyt” -julkistustilaisuuden materiaali (pdf)